Menu
Varaa
Sulje
Varaa

Hampaan puudutus estää hermosolujen toiminnan

Hampaan puudutus mahdollistaa hammashoitotoimenpiteiden suorittamisen ilman kipua. Hampaiden tulehdukset voivat vaikuttaa puudutusaineen toimintaa ja puudutuksen voimakkuuteen.

Miksi hammas puudutetaan?

Hampaan puudutuksella voidaan estää lyhytaikaisesti hammasta hermottavien hermojen normaali toiminta, jolloin puudutus mahdollistaa esimerkiksi hampaan paikkauksen ilman hampaiden vihlontaa. Hammashoidossa käytetään puudutusaineena muun muassa artikaiinia ja lidokaiinia, jotka ovat nopeavaikutteisia ja tehokkaita puudutteita.

Puudutus mahdollistaa esimerkiksi hampaan paikkauksen ilman vihlontaa.

Puudutuksessa hammas voidaan paikata ilman vihlontaa.

Puuduttavan aineen lisäksi puudutteissa on usein verisuonia supistavaa adrenaliinia, joka pidentää puudutusaineen vaikutusta ja vähentää mahdollista verenvuotoa toimenpidealueella. Puudutusaineiden haittavaikutukset ovat harvinaisia mutta mahdollisia.

Puudutusaine vaikuttaa hermosolujen toimintaan

Normaali kipuaistimus välittyy hermosolujen pintaa pitkin heikkona sähköimpulssina. Puudutusaineen vaikutuksesta sähköinen tiedonvälitys häiriintyy, kun puudutusaine aiheuttaa ohimeneviä muutoksia hermosolun pintaan, jolloin sähköimpulssin eteneminen estyy.

Puudutusaine aiheuttaakin hermosolun toiminnassa hetkellisen ja ohimenevän häiriön, mikä mahdollistaa muuten kivuliaiden toimenpiteiden suorittamisen ilman kiputuntemusta.

Hampaan puudutus ja puudutusaine helpottavat hammashoitotoimenpiteiden suorittamista.

Puudutusaine estää ohimenevästi hermosolun pinnan sähköimpulssien etenemisen. Hampaan puudutus mahdollistaa hammashoitotoimenpiteiden suorittamisen ilman kipua.

Hammashoidossa käytettävien puudutusaineiden vaikuttavana aineena on yleensä joko lidokaiini, artikaiini tai prilokaiini. Varsinaisen puuduttavan aineen lisäksi puudutusaineet sisältävät verisuonia supistavaa ainetta, yleensä joko adrenaliinia tai α-metyylinoradrenaliinia.

Kun puudutusainetta ruiskutetaan puudutettavalle alueelle, verisuonia supistava aine aiheuttaa paikallisen verenkierron heikkenemisen. Kun verisuonet ovat supistuneet, hoitotoimenpiteet aiheuttavat vähemmän verenvuotoa kuin ilman verisuonia supistavan aineen vaikutusta. Lisäksi puudutusaineen kulkeutuminen pois puudutetulta alueelta hidastuu.

Sydänongelmista kärsiville henkilöille voidaan käyttää puudutusainetta, joka sisältää verisuonia supistavan aineen sijaan felypressiiniä. Felypressiini supistaa hieman laskimoita ja pidentää siten puudutusaineen vaikutusaikaa. Se ei kuitenkaan supista valtimoita eikä siten nosta verenpaine tai aiheuta adrenaliinille ominaista tykyttävää tunnetta.

Puudutusaineet vaikuttavat nopeasti etenkin yläleuan hampaita puudutettaessa; vaikutus alkaa yleensä muutamassa minuutissa. Tämä johtuu sekä tehokkaista puudutusaineista että hampaiden hermojen rakenteesta. Puudutusaineelle kaikkein herkimpiä ovat pienet, aktiiviset tuntohermot, joita on erityisesti yläleuassa.

Hermosoluja on erilaisia, ja puudutusaineet vaikuttavat parhaiten nimenomaan kipua välittäviin hermoihin. Paineen tunnetta välittävät hermot puutuvat huonommin, minkä vuoksi esimerkiksi hampaan poisto saattaa aiheuttaa jonkin verran paineen tunnetta, vaikka varsinaista kipua ei tuntuisikaan. Tämä johtuu siitä, että paineen tunnetta välittävät hermot eivät puudu samalla tavalla kuin terävää kipua välittävät hermot.

Hampaan puudutus voi kestää noin tunnista jopa kuuteen tuntiin riippuen puudutetusta alueesta, käytetystä puudutusaineesta sekä puudutteen määrästä.

Hammas voi olla puutunut vielä tunteja hammaslääkärikäynnin jälkeen.

Hammas voi olla puutunut vielä tunteja hammaslääkärikäynnin jälkeen.

Puudutusaine ei aina vaikuta halutulla tavalla. Varsinkin pahasti tulehtunut hammas voi puutua hitaasti ja toisinaan puudutus ei ole kovin vahva. Tämä johtuu siitä, että puudutusaineen pitää ensin kulkeutua hermosolun pinnan läpi, jotta se pääsisi vaikuttamaan hermosolun pinnan toimintaan.

Tulehtunut alue on yleensä hieman normaali kudosta happamampi, mikä vaikuttaa puudutusaineen läpäisykykyyn hermosolun pinnan läpi.

Hampaan puudutustekniikat

Hampaiden tuntuhermo on viides aivohermo, jonka keskimmäiset haarat hermottavat yläleuan hampaita. Saman hermon alimmat haarat välittävät alaleuan tuntemukset.

Hampaan puudutus suoritetaan ylä- ja alahampaiden osalta eri tavalla. Hampaan puudutus yläleuassa suoritetaan hammas kerrallaan, kun taas alaleuan hampaita puudutettaessa joudutaan puuduttamaan koko leukapuolisko.

Alaleukaa puudutettaessa koko leukapuolisko joudutaan puuduttamaan.

Alaleukaa puudutettaessa koko leukapuolisko joudutaan puuduttamaan.

Yläleuan hampaiden hermot kulkevat melko lähellä luun pintaa, jolloin hampaat pystytään puuduttamaan yksi kerrallaan. Alaleuan hermo puolestaan kulkee syvälle alaleuan sisällä. Jotta hermo saataisiin puutumaan, alaleuan hermo täytyy puuduttaa poskihampaiden takaa leukakulmasta, missä hermo kulkee vielä aivan luun pinnassa.

Kun alaleuan hermo puudutetaan, puutuvat samalta alaleuan puolelta kielen sivu, alaleuka sekä alahuuli. Alaleuan puudutusta kutsutaan johtopuudutukseksi.

Puudutuksen haittavaikutukset

Yleisin puuduttamiseen liittyvä oire on hammashoitopelosta ja ”piikkikammosta” johtuva pelkotila ja jännittyneisyys, joka voi aiheuttaa puuduttamisen yhteydessä ilmenevää heikotusta, sydämen tykyttelyä ja jopa pyörtymistä. Hammashoitoon liittyvistä peloista ja toiveista kannattaa keskustella hammaslääkärin kanssa ennen hoitotoimenpiteitä.

Hammashoidossa käytettävät puudutteet ovat ns. amidipuudutteita, jotka ovat hyvin siedettyjä ja aiheuttavat harvoin haittavaikutuksia. Kaikista puudutuksiin liittyvistä haittavaikutuksista allergiset reaktiot ovat hyvin harvinaisia, mutta mahdollisia. Allergiset reaktiot liittyvät yleensä puudutusaineiden sisältämiin antioksidantteihin (sulfiitit).

Puudutteiden sisältämät antioksidantit estävät verisuonia supistavien aineiden (adrenaliini ja α-metyylinoradrenaliini) hapettumista. Puudutusaineiden sulfiiteille allergisille voidaan käyttää puudutteita, jotka eivät sisällä sulfiitteja.

Tervetuloa
konsultaatiokäynnille

Becker DE, Reed KL. Local anesthetics: review of pharmacological considerations. Anesth Prog 2012;59:90-101.

Chung G, Jung SJ, Oh SB. Cellular and molecular mechanisms of dental nociception. J Dent Res 2013;92:948-55.

Giovannitti JA Jr, Rosenberg MB, Phero JC. Pharmacology of local anesthetics used in oral surgery. Oral Maxillofac Surg Clin North Am 2013;25:453-465.