Hammashoitajan koulutus, palkka ja tehtävät

Mikä on hammashoitaja?

Hammashoitaja on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukainen nimikesuojattu ammatti. Koulutus antaa oikeuden työskennellä sekä lähihoitajan että hammashoitajan ammatissa.

Hammashoitajan tehtävissä voivat toimia muutkin kuin nimikesuojatut ammattihenkilöt, joilla on tehtävään nähden riittävä ammattitaito. He eivät voi kuitenkaan käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä.

Hammashoitajan työtehtäviin kuuluvat muun muassa hammaslääkärin avustaminen, hoitohuoneen välineistöstä ja materiaaleista sekä aseptiikasta huolehtiminen.

Hammashoitajan palkka

”Palkkani muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta lisästä, kokemus- ja kielilisästä. Palkka voisi olla suurempikin, mutta hoitoalan palkat ovat mielestäni kautta linjan hieman alakanttiin” kertoo hammashoitaja Nina Koskinen Kirkkonummen terveyskeskuksesta.

Terveyskeskuksissa noudatetaan hammashoitajan palkkauksessa yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Valtiolla noudatetaan Valtion yleistä virka- ja työehtosopimusta.

Yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan hammashoitajan palkka muodostuu:

• tehtäväkohtaisesta palkasta
• henkilökohtaisesta lisästä
• työkokemuslisästä.

Lisäksi voidaan maksaa muita palkanosia kuten tulospalkkioita, kertapalkkioita sekä rekrytointi-, kieli- ja syrjäseutulisiä.

Tehtäväkohtaisen palkan suuruuden määrää hammashoitajan tehtävien vaativuus. Henkilökohtaisen lisän suuruuden määrittävät ammattihallintaan ja työssä suoriutumiseen liittyvät työpaikalla sovitut kriteerit kuten itsenäiset työtehtävät ja toimiminen oikomishoito- tai nukutushammashoitotiimissä. Työkokemuslisä perustuu palvelusaikaan.

Hammashoitajan tehtäväkohtainen palkka ilman työkokemusta on noin 2115 euroa kuukaudessa. Palkan taso voi vaihdella työpaikkakohtaisesti. Hammashoitajan tehtäväkohtainen palkka nousee työkokemuksen mukaan seuraavasti:

• kahden vuoden työkokemus: 2264 euroa
• kymmenen vuoden työkokemus: 2621 euroa
• viidentoista vuoden työkokemus: 2752 euroa.

Yksityisellä sektorilla noudatetaan useimmissa tapauksissa Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry:n ja Tehy ry:n välistä Suun terveydenhuoltohenkilöstöä koskevaa työehtosopimusta. Vastaavanlainen sopimus työ- ja palkkausehdoista on tehty myös PlusTerveys Oy:n ja Tehy ry:n välissä. Myös Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimus on käytössä.

Yksityisvastaanotoilla hammashoitajan palkka on sopimuksesta riippuen suunnilleen sama kuin terveyskeskuksessa. Palkka nousee työkokemuksen mukaan 0–15 vuoteen. Yksityisvastaanotoilla tehtävät ilta- ja viikonlopputyöt voivat tuoda lisäansioita.

Hammashoitajan koulutus

Hammashoitajat ovat lähihoitajia, jotka ovat suorittaneet suun terveydenhoidon osaamisalan (ent. koulutusohjelma). Toisen asteen oppilaitoksissa suoritettava koulutus antaa pätevyyden toimia lähihoitajana ja hammashoitajana.

Hammashoitajan tutkinnon suorittaminen kestää peruskoulupohjalta noin 3 vuotta ja ylioppilaspohjaisen noin 2 vuotta. Tutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Hammashoitajan tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella tai aikuiskoulutuksessa.

Hammashoitajan koulutukseen hakeudutaan valtakunnallisen yhteishaun kautta.

Suun terveydenhuollon koulutusta tarjoavat oppilaitokset

• Etelä-Kymenlaakson Ammattiopisto
• Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos
• Jyväskylän ammattiopisto
• Lapin ammattiopisto
• Oulun seudun ammattiopisto
• Savon ammattiopisto
• Tampereen seudun ammattiopisto
• Turun ammatti-instituutti
• Vaasan ammattiopisto
• Yrkesakademin i Österbotten

Opiskelijaksi hyväksymisen edellytykset

Lähihoitajien opiskelijahakuun sisältyy pääsykokeen lisäksi psykologin haastattelu, koska ammattiin liittyy potilasturvallisuutta. Haastatteluissa ja ryhmätilanteissa arvioidaan tulevan opiskelijan fyysinen toimintakyky, henkinen tasapaino ja kyky olla vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa.

Psyykkiset sairaudet, päihderiippuvuus, vakavat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat sekä veriteitse tarttuvat sairaudet voivat rajoittaa opiskelua tai jopa estää sen.

Koulutuksen järjestäjä voi pätevästä syystä pyytää rikosrekisteriotetta opiskelijalta, joka on menossa työssäoppimiseen, johon sisältyy työskentelyä alaikäisten kanssa.

Suun terveydenhoidon tutkinnon jakautuminen

• Lähihoitajille pakolliset tutkinnon osat, 70 osp.
• Suun terveydenhoidon osaamisalan pakolliset osat, 50 osp.
• Valinnaiset tutkinnon osat, 15 osp.
• Kaikille ammatillisessa peruskoulutuksessa oleville yhteiset tutkinnon osat, 35 osp.
• Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp.

Hammashoitajan koulutus kestää noin kolme vuotta. Koulutuksen voi suorittaa myös oppisopimuksella.

Tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin.

Ammatillisissa opinnoissa opitaan toimimaan hoitotiimissä (hammaslääkäri, hammashoitaja, suuhygienisti, välinehuoltaja, hammasteknikko) ja kohtaamaan eri-ikäisiä ja eri kulttuureista tulevia potilaita.

Koulutus antaa valmiudet avustaa hammaslääkäriä, mikä edellyttää aseptista (tartuntoja ehkäisevä, puhdas) työskentelyä sekä instrumenttien, materiaalien ja lääkeaineiden käsittelyn ja käytön hallintaa. Hammashoitajan koulutukseen kuuluu myös suun terveyden edistämisen perusteet.

Työssäoppiminen ja opinnäytetyö sisältyvät ammatillisiin opintoihin. Opinnäytetyö on opinnot päättävä kirjallinen tutkielma, jolla osoitetaan kypsyyttä tulevaan ammattiin.

Yhteisissä tutkinnon osissa opetetaan ammattitaitoa täydentäviä oppiaineita kuten kieliä, matematiikkaa, kemiaa, fysiikkaa, liikuntaa, terveystietoa sekä yhteiskunta-, yritys- ja työelämätietoa.

Vapaasti valittavilla opinnoilla tuetaan tutkinnon ammattitaitovaatimuksia. Ne voivat olla tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja.

Hammashoitajaksi oppisopimuksella

Hammashoitajaksi voi opiskella myös oppisopimuksella. Vaatimuksena on, että lähihoitajan tutkinnon pakolliset osat kuten kasvun tukeminen ja ohjaus, hoito ja huolenpito sekä kuntoutumisen tukeminen ovat suoritettuina.

Lähihoitajan tutkinnon pakollisen osan suorittamisen jälkeen voi etsiä oppisopimustyöpaikkaa suun terveydenhoidon osaamisalan suorittamiseen.

Työpaikan löytymisen jälkeen voi ottaa yhteyttä siihen ammatillisen oppilaitoksen oppisopimusyksikköön, mistä löytyy suun terveydenhuollon osaamisala. Oppisopimusyksikkö ilmoittaa opiskelijan oppilaitokseen.

Oppisopimuskoulutuksesta noin 20 % on lähiopetusta ja 80 % työssäoppimista esimerkiksi terveyskeskuksessa tai yksityisvastaanotolla.

Oppisopimusaika on jokaisella yksilöllinen, koska sopimus henkilökohtaistetaan ottaen huomioon opiskelijan aiempi koulutus ja kokemus. Yleensä oppisopimuskoulutus kestää noin vuoden.

Opiskelijalle nimetään oppisopimustyöpaikalta työpaikkakouluttaja, joka ohjaa oppimista, toimii tukihenkilönä sekä arvioi opiskelijan kehittymistä ja osaamista.

Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan työpaikalla. Osaaminen arvioidaan suoraan työtehtävistä ja arvioinnin tekevät työpaikan ja opetusalan edustajat yhdessä opiskelijan kanssa.

Oppisopimussuhteessa oleva opiskelija saa vähintään alan työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa. Jos työnantaja ei maksa palkkaa lähiopetuspäivistä koululla, maksaa oppisopimusyksikkö opiskelijalle päivärahan. Tietyin ehdoin opiskelijalla on mahdollista saada myös matka- ja majoituskorvauksia.

Työnantajalle maksetaan kuukausittain koulutuskorvausta korvauksena hänen annetusta opetuksesta ja käytetystä ajasta.

Hammashoitajaksi aikuiskoulutuksessa

Aikuiskoulutus voi olla hyvä vaihtoehto niille, jotka miettivät alan vaihtoa tai kaipaavat joustavaa opiskelumuotoa. Koulutukseen haetaan yleensä suoraan koulutusta järjestävään oppilaitokseen.

Lähihoitaja / hammashoitajan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Aikuisopiskelijalle tehdään henkilökohtainen opetussuunnitelma, niin sanottu opintojen henkilökohtaistaminen, missä aikaisemmat opinnot ja osaaminen otetaan huomioon. Henkilökohtaisesta opetussuunnitelmasta riippuen koulutus kestää noin kaksi vuotta.

Opetus muodostuu lähi-, etä- ja verkko-opiskelusta sekä työssä oppimisesta. Lähiopetus toteutetaan joko päivisin tai iltaisin sekä osittain verkko-opetuksena. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea kansainväliseen vaihtoon opintojensa aikana.

Maahanmuuttajille tarjotaan myös S2-tuettua opetusta, jonka kesto on 2,5 vuotta. S2-tuettu opetus on tarkoitettu niille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi ja jonka suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla.

Aikuinen voi opiskella hammashoitajaksi myös oppisopimuskoulutuksessa tai työvoimakoulutuksessa. Työvoimakoulutus on tarkoitettu työttömälle työnhakijalle ja siitä saa tietoa oppilaitoksista tai työvoimatoimistoista.

Opiskelijan soveltuvuus toimia hoitoalalla varmistetaan sisäänpääsykokeissa haastatteluin ja testein. Tarvittaessa tehdään myös kielikoe.

Opiskelija suorittaa näyttötutkinnon käytännön työssä ja toiminnassa. Arvioinnin tekevät työnantajan, työntekijän ja opetusalan edustajat yhdessä.

Työssäkäyvän aikuisen omaehtoisen opiskelun tukijärjestelmä on aikuiskoulutustuki. Tuen myöntää Koulutusrahasto, mikäli opiskelija on ollut ennen opintoja töissä vähintään 8 vuotta. Aikuiskoulutustukea saava voi hakea opintolainaan Kelalta valtiontakausta ja yleistä asumistukea.

Kokoaikatyössä oleva voi hakee myös vuorotteluvapaata opintojaan varten.

Mikä koulutuslinja sopisi minulle parhaiten?

Päiväopiskelu

• Pääsee suoraan peruskoulusta
• Selkeä tutkinnon rakenne
• Vertaistuki

• Vähemmän käytännön harjoittelua
• Pakollisia läsnäoloja

Oppisopimus

• Opiskelu käytännönläheistä
• Helppo siirtyminen työelämään
• Työharjoittelusta maksetaan palkkaa

• Vähemmän opiskelijoiden vertaistukea
• Pakolliset lähihoitajaopinnot pitää olla suoritettuna

Aikuiskoulutus

• Henkilökohtainen, joustava opintosuunnitelma
• Osa opinnoista voi suorittaa etänä

• Vähemmän opiskelijoiden vertaistukea

Hammashoitajan työ

Hoitohuoneen kunnossapito

”Pääasialliset työtehtäväni ovat hammaslääkärin avustaminen hoitotyössä, vastaanoton ajanvaraukset, tarveaineiden tilaukset ja välinehuolto. Pidän vastaanoton kunnossa ja toimintavalmiina” kertoo työtehtävistään hammashoitaja Nina Koskinen.

Hammashoitajan päivittäinen työ vastaanotolla alkaa yleensä noin puoli tuntia ennen ensimmäisen potilaan saapumista.

Hammashoitaja valmistelee hoitohuoneen potilastyöskentelyä varten desinfioimalla (puhdistamalla) hoitohuoneen tasot ja hoitotuolin sekä tarkistamalla laitteiden toimintavalmiuden. Hän varaa potilaiden hoitoa varten tarvittavat instrumentit, tarveaineet ja dokumentit kuten esitietokaavakkeet tai kipsimallit.

Potilaiden välissä hammashoitaja tekee potilasvaihdon, mikä tarkoittaa käytettyjen instrumenttien vaihtoa sekä työtasojen pintojen laitteiden desinfiointia. Seuraavalle potilaalle varataan hoidossa tarvittavat instrumentit ja tarveaineet valmiiksi.

Päivän päätteeksi hammashoitaja huoltaa hoitoyksikön, desinfioi hoitohuoneen pinnat ja arkistoi potilaiden hoidossa käytetyt dokumentit. Välinehuollosta tulleet puhtaat instrumentit ja muut täydennystarvikkeet laitetaan hoitohuoneen kaappeihin.

Hammaslääkärin työparina

Suurin osa hammashoitajista osallistuu hammaslääkärin työparina potilaiden suun ja hampaiden sairauksien tutkimiseen ja hoitoon.

”Tykkään läheisestä yhteistyöstä hammaslääkärin kanssa. En haluaisi työskennellä yksin huoneessani kuten esimerkiksi suuhygienisti. Yhteistyö tuntuu mukavalta kun toista ja toisen työtä arvostetaan puolin ja toisin” hammashoitaja Koskinen kertoo työstään ja jatkaa:

”Työni nukutushammashoitotiimissä eroaa tavanomaisesta työstä. Potilas nukkuu ja hoidot ovat pitkäkestoisia, koska kaikki pyritään tekemään valmiiksi saman hoitokerran aikana. Tämä vaatii minulta hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Avustaminen nukutushammashoidossa tuo rutiininomaiseen perustyöhöni vaihtelua.”

Hammaslääkärin ja hammashoitajan työskentelyssä käytetään usein niin sanottua nelikäsityöskentelynä. Nelikäsityöskentely tarkoittaa, että hammashoitaja ja hammaslääkäri käyttävät molempia käsiään sekä potilaan hoidossa että instrumenttien ojentamisessa työparilleen. Näin hammaslääkärin ei tarvitse irrottaa katsekontaktia työkohteesta työskentelyn aikana ja potilaan hoito sujuu joutuisasti.

Nelikäsityöskentely edellyttää hammashoitajalta hyvää hoitomenetelmien tuntemista, ennakointikykyä ja kätevyyttä. Tarvittavat instrumentit ja aineet varataan valmiiksi ennen toimenpidettä. Hammashoitaja tuntee oikeat paikka- ja puudutusaineet sekä hoidoissa käytettävät instrumentit.

Hammashoitajan työtehtäviin kuuluvat potilaan valmistaminen hoitoon, potilaan voinnin seuraaminen hoidon aikana ja kotihoidon ohjeiden antaminen hoidon jälkeen. Työnjaosta voi sopia hammaslääkärin kanssa.

”Mielestäni lapsia hoitaessaan pitää olla erityisen tarkkaavainen pikkupotilaan voinnin suhteen, huolehtia hoidon kivuttomuudesta ja ilmapiirin rauhallisuudesta. Otamme aina lapsen iän ja kehitystason huomioon” Koskinen kertoo.

Hammashoitaja tekee myös potilastietojen kirjaamisia potilastietojärjestelmään esimerkiksi hammastarkastuksien yhteydessä. Hammaslääkäri tarkistaa ja hyväksyy kirjatut tiedot.

Välinehuolto

Hammashoitajan työtehtäviin voi kuulua vastaanoton välinehuolto, varsinkin pienillä yksityisillä hammaslääkäriasemilla. Välinehuollossa käytetyt instrumentit pestään pesukoneessa, tarvittaessa öljytään tai teroitetaan, pakataan ja steriloidaan autoklaavissa.

Välinehuolto edellyttää hammashoitajalta hyvää välinehuoltoprosessien osaamista sekä koneiden- ja laitteiden tuntemista ja käytön osaamista.

”Hoidan välinehuollon muiden töiden ohella. Tämä on haasteellista, sillä instrumenttien huolto tehdään aseptisessa järjestyksessä, ja laitteiden käyttö vaatii tarkkaavaisuutta. Jos välinehuollossa menee jokin väärin, on sekä potilaiden että työntekijöiden turvallisuus vaarassa” Koskinen toteaa.

Toimistotehtävät

Hammashoitajan työtehtäviin voi kuuluua myös toimistotehtäviä kuten puhelimeen vastaamista ja hoitoaikojen varaamista. Ajanvarauksessa on hyvä osata arvioida potilaan hoidon tarve ja esimerkiksi onko vaiva kiireellinen.

Tarkastuskutsujen lähettäminen potilaille on myös usein hammashoitajan työtehtävä. Ajanvaraus- ja kutsujärjestelmät toimivat nykyisin monessa hammashoitolassa sähköisesti.

Samoin tarve-aine ja lääketilaukset sekä laskutukset voivat kuulua hammashoitajan työtehtäviin. Materiaalitilauksia varten hammashoitajan on kyettävä arvioimaan tarve-aineiden ja lääkkeiden menekkiä vastaanotolla.

Itsenäinen työskentely

Hammashoitaja voi tehdä itsenäisesti ehkäiseviä suun- ja hampaiden hoitoon liittyviä toimenpiteitä kuten hampaiden fluorikäsittelyjä, hampaiden pinnoituksia sekä oikomishoidon osatehtäviä.

Oikomishoidossa hammashoitaja voi ottaa hampaiden jäljennöksiä, kiinnittää ja poistaa oikomisrenkaita ja –kojeita hammaslääkärin ohjeiden mukaan.

Hammashoitaja voi opastaa suun ja hampaiden puhdistuksessa sekä sopivan hammasharjan, hammasvälien puhdistusvälineen ja hammastahnan valitsemisessa. Myös terveellisen ruokavalion neuvominen potilaalle voi olla itsenäistä työtä tekevän hammashoitajan tehtävä.

Hammashoitaja voi suunnitella ja järjestää terveydenedistämistilaisuuksia esimerkiksi päiväkotilapsille ja koululaisille. Yhteistyökumppaneita voivat olla hammaslääkäreiden ja suuhygienistien lisäksi lastenhoitajat, opettajat tai terveydenhoitajat.

Suun ja hampaiden hoidosta kertominen messuilla, kauppakeskuksissa ja neuvoloissa voi olla hammashoitajan tehtävä. Jotkut hammashoitajat järjestävät jopa koko kaupungissa tai kunnassa näkyviä terveydenedistämishankkeita.

Työpaikkakoulutettuna hammashoitaja voi hammaslääkärin lähetteellä ottaa potilaista röntgenkuvia.

Missä hammashoitajat työskentelevät?

Terveyskeskusten ohella hammashoitaja voi avustaa potilastyössä yksityisvastaanotoilla, puolustusvoimissa, sairaaloissa tai esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä.

Hammashoitaja voi työskennellä myös hammastarvikeala yrityksissä myyjänä ja markkinointitehtävissä. Työ voi sisältää matkustamista ja tuote-esittelyjä eri hammashoitoloissa, messuilla, kauppakeskuksissa ja järjestöissä.

Osa hammashoitajista työskentelee yrittäjinä. He myyvät hammashoitajan palveluita yhteen tai useampaan hammashoitolaan.

Sopiiko hammashoitajan työ minulle?

Hammashoitajan työ edellyttää hyvää palveluasennetta sekä hyvää vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja. Työssä on hyvä osata luoda kontakteja erilaisiin, usein pelokkaisiinkin potilaisiin.

Työ edellyttää läheistä tiimityötä hammaslääkärien kanssa, mikä vaatii hammashoitajalta joustavuutta ja mukautumista eri hammaslääkäreiden vaihteleviin työtapoihin.

Perustyö on nopeatahtista, rutiininomaista ja pikkutarkkaa. Tämän vuoksi hammashoitajalta odotetaan hyvää stressinsieto- ja ennakointikykyä.

Staattiset työasennot rasittavat erityisesti niskaa ja hartioita. Siksi on erityisen tärkeä huolehtia säännöllisesti fyysisestä kunnostaan.

Porien ja ultraäänilaitteiden melu voivat vaurioittaa kuuloa. Erilaiset muovi- sekä puhdistusaineet voivat ihon ja hengitysteiden kautta allergisoida työntekijän. Työhön liittyy myös veritartuntariski esimerkiksi neulanpistojen yhteydessä.

Hammashoitoala on erittäin innovatiivinen. Uusia paikkausmateriaaleja ja laitteita tulee markkinoille jatkuvasti. Hammashoitajan tulee kehittää ammattitaitoa jatkuvalla lisä- ja täydennyskoulutuksella.

Lisätietoa aiheesta

• Suuhygienistin koulutus, palkka ja tehtävät
• Hammasteknikon koulutus
• Hammaslääkärin koulutus
• Kokemuksia implanteista
• Hammaslaminaatit