4 tärkeää asiaa hammastahnasta

1. Miksi hammastahnaa käytetään?

Hampaiden harjaus fluorihammastahnalla auttaa ehkäisemään yleisimpiä suun sairauksia kuten kariesta eli hampaiden reikiintymistä, ja ientulehdusta eli hampaan kiinnityskudosten tulehtumista.

Fluorihammastahnan käyttö auttaa ehkäisemään myös pahanhajuista hengitystä (halitoosi) sekä hammaseroosiota eli hampaiden liukenemista ulkoisten happojen vaikutuksesta.

Hammastahnoja on saatavilla erikoistarpeisiin, kuten hampaiden valkaisua varten, hammaskiven ja hampaiden vihlonnan ehkäisemiseen sekä kuivan suun hoitoon. Tahnoja on myös saatavilla fluorittomina sekä luontaistuotteina.

Hammastahnat sisältävät fluorin lisäksi muun muassa hampaiden harjausta tehostavia aineita, makeutusaineita sekä bakteereiden kasvua hidastavia ainesosia.

Hammastahna valitaan yksilöllisesti suun erityistarpeet huomioiden. Yleisimmin hammastahna auttaa reikiintymiseen sen sisältämän fluorin vaikutuksesta. Myynnissä on omat hammastahnat muun muassa hammaskivestä, vihlonnasta ja herkästä suusta kärsiville.

Hammastahnan valinnassa auttavat hammaslääkärit, suuhygienistit sekä apteekissa apteekkihenkilökunta.

Fluorihammastahna ehkäisee happamien juomien aiheuttamaa hampaiden liukenemista.

2. Mikä hammastahna sopii minulle?

Reikiintyykö hampaasi?

Useimmat hammastahnat sisältävät fluoria hampaiden reikiintymisen ehkäisemiseksi.

Tavallisesti reikien torjumiseksi riittää harjaus normaalifluorisella hammastahnalla kahdesti päivässä. Näiden hammastahnojen fluoripitoisuus on 1000-1500 ppm eli tahnassa on 0,10-0,15 % fluoria. Aina normaalit tahnat eivät kuitenkaan riitä ehkäisemään reikien muodostumista.

Tällöin avuksi ovat hammastahnat, jotka sisältävät normaalia enemmän fluoria.

Jopa viisinkertainen fluoriannos (pitoisuus 5000 ppm) harjauksen yhteydessä ehkäisee reikiintymistä tehokkaammin, sillä fluoria on enemmän paikalla kovettamassa hampaan pintaa. Runsasfluorista hammastahnaa suositellaan heille, joilla uusia reikiä muodostuu hyvästä hampaiden puhdistamisesta huolimatta. Tahnasta hyötyvät myös eroosiosta kärsivät.

Suuremmassa reikiintymisriskissä olevat hyötyvät runsasfluorisista hammastahnoista enemmän kuin normaalifluorisia hammastahnoja käytettäessä. Runsasfluorista hammastahnaa käytettäessä hampaiden reikiintymisen on tarkoitus vähentyä.

Runsasfluorinen hammastahna soveltuu yli 16-vuotiaille. Sitä käytetään tavallisen hammastahnan asemasta hammaslääkärin ohjeiden mukaan. Runsasfluoriset hammastahnat ovat tyypillisesti reseptivalmisteita apteekissa. Reseptin kirjoittaa hammaslääkäri.

Reikiintymisen ehkäisyssä on puhdistuksen lisäksi tärkeää huolehtia terveellisestä ravinnosta. Ruokaa tulisi syödä 5–6 kertana päivässä ja välttää napostelua, makeita välipaloja sekä janojuomana muun kuin veden juontia. Aterioiden jälkeen ksylitolin käyttö ehkäisee reikiintymistä.

Vihloville hampaille tarkoitetut hammastahnat voivat sisältää aineita, jotka helpottavat vihlontaoireita.

Vihlovatko hampaasi?

Vihloville hampaille tarkoitetut hammastahnat sisältävät ainesosia, jotka helpottavat siitä kärsivän vihlontaoireita. Näitä aineita ovat esimerkiksi kaliumnitraatti, strontiumasetaatti sekä arginiini. Jokaisella aineella on erilainen vaikutusmekanismi.

Vihlonnalle altistavat esimerkiksi vetäytyneet ikenet, voimakkaan harjauksen seurauksena muodostuneet hampaiden kulumat tai hampaiden eroosio.

Vihlonta johtuu hammasluussa olevien pienten luukanavien sisällä olevan nesteen reagoinnista ärsykkeisiin, kuten kylmään ruokaan, tuuleen tai makean syömiseen.

Vihlontaa estävät hammastahnat estävät luukanavien sisäisessä nesteessä tapahtuvat muutokset. Neste ei näin pysty välittämään ärsykeimpulsseja hampaan sisällä oleviin hermoihin ja aiheuttamaan vihlonnan tunteen.

Strontiumasetaattia sisältävät vihlontaa estävät hammastahnat vaikuttaa nopeasti jo yhden harjauskerran jälkeen. Toisten tahnojen vaikutukset huomaa pidempiaikaisessa käytössä. Käytön seurauksensa vihlonnan tunteen pitäisi vähentyä tai jopa poistua kokonaan.

Vihlontaa estäviä hammastahnoja löytyy ruokakaupoista sekä apteekeista. Mikäli vihlonta ei helpota muutaman viikon kuluessa, kannattaa kääntyä hammaslääkärin puoleen, joka voi kirjoittaa vihlontaan auttavasta hammastahnasta reseptin.

Hammaskiven muodostumista estävät hammastahnat sisältävät bakteereiden kasvua ja lisääntymistä estäviä ainesosia.

Muodostuuko suuhusi hammaskiveä?

Hammaskivi muodostuu syljen kovettaessa bakteeripeitettä eli plakkia hampaiden pinnoille. Jos hammaskiveä kertyy suuhusi reilusti, on hammaskiveä ehkäisevistä tahnoista hyötyä.

Hammaskiven ehkäisemiseksi tulee ensisijaisesti hampaiden pinnat harjata huolellisesti kahdesti päivässä ja puhdistaa hammasvälit. Tämä estää ikenen tulehtumisen.

Hammastahnan sisältämä pyrofosfaatti tai sinkkisitraatti ehkäisee hammaskiven muodostumista ja bakteerien kasvua. Pyrofosfaatti ehkäisee hammaskiven kovettumista ja sinkkisitraatti bakteeripeitteen muodostumista.

Hammaskiven muodostumiseen vaikuttaa myös klooriheksidiini, joka vähentää suuhun muodostuvan bakteeripeitteen määrää. Kun bakteeripeite pysyy poissa, ei sylki pysty kovettamaan sitä hammaskiveksi. Vähäisesti klooriheksidiiniä sisältäviä tahnoja suositellaan käytettäväksi hammaslääkärin tai suuhygienistin ohjeiden mukaisesti.

Hammaskiven muodostumista ehkäisevien tahnojen vaikutuksesta uuden muodostuvan hammaskiven määrä vähenee jopa 20-30 %. Näitä hammastahnoja myydään ruokakaupoissa sekä apteekeissa.

Onko suusi kuiva ja herkkä?

Suun kuivuuden huomaa yleensä vasta, kun syljeneritys on vähentynyt puoleen. Kuiva ja herkkä suu voi olla arka ja limakalvot tuntua polttelevilta. Kuivan ja herkän suun oireisiin on hoitavia ja kosteuttavia hammastahnoja, jotka helpottavat kuivuuden tunnetta. Tahna soveltuu hyvin myös limakalvo-ongelmaisille helpottamaan suuoireita.

Kuivan ja herkän suun tahnat ovat vaahtoamattomia tai miedosti vaahtoavia, eli ne eivät sisällä natriumlauryylisulfaattia (SLS/NLS), joka voi ärsyttää suun limakalvoja. Kosteuttavia ainesosia on runsaasti helpottamaan kuivuuden tunnetta.

Hammastahnaan on voitu lisätä myös vitamiineja, kuten E- ja B5-vitamiineja parantamaan suun limakalvojen kimmoisuutta ja vastustuskykyä. Herkän suun hammastahnoissa on miedompi pH, eli ne eivät muuta suun neutraalia happamuutta.

Makuaineita näissä tahnoissa on vähän ja ne ovat hyvin mietoja. Fluoria on lisätty usein enemmän kuin tavallisissa hammastahnoissa, sillä kuivassa suussa sylki ei huuhtele bakteereita ja neutraloi happoja normaalisti. Kuivassa suussa hampaat reikiintyvät helpommin.

Kuivan ja herkän suun hammastahnan käytöllä saadaan suun tilanne pidettyä tasapainossa ja helpotettua kuivan ja herkän suun oireita. Limakalvot pysyvät kosteampina ja hampaat saavat tarvitsemaansa fluoria hammastahnan muodossa. Kuivan ja herkän suun tahnat löytyvät apteekeista.

Kärsitkö aftoista?

Suussa saattaa esiintyä ajoittain paikallista limakalvojen ärsytystä ja aftoja eli suuhaavaumia. Ne ovat rakkulamaisia ja vaaleita, pyöreitä muodostumia, joiden reunat ovat punertavia. Aftat ovat tyypillisesti kipeitä ja saattavat haitata syömistä ja puhumista.

Hammastahnojen sisältämä vaahtoava ainesosa eli natriumlauryylisulfaatti (NLS/SLS) voi aiheuttaa aftoja, sillä se voi ärsyttää limakalvoja. Jos oireita ilmenee, kannattaa vaihtaa hammastahnaan, jossa tätä ainesosaa ei ole. Hammastahnan vaihdolla aftojen esiintyminen yleensä vähenee.

Aftoihin on saatavilla paikallisia lääkehoitovalmisteita apteekeista.

Kärsitkö pahanhajuisesta hengityksestä?

Pahanhajuisen hengitys eli halitoosi on kiusallinen vaiva. Suun terveys ja puhtaus kannattaa selvittää hammaslääkärin vastaanotolla. Jos pahaa hajua tai makua silti esiintyy, ongelmaan voi saada avun pahaa hajua helpottavista hammastahnoista.

Pahanhajuinen hengitys johtuu usein suoliston kautta hengitysilmaan päätyvistä rikkiyhdisteistä tai ruuan, kuten hapanmaitotuotteiden, suuhun aiheuttamasta hajusta.

Hammastahnojen sisältämät aineet kapselivoivat ja vuoraavat pahaa hajua aiheuttavat yhdisteet, jolloin ne eivät pääse hengitysilmaan. Yksi tähän vaikuttava aine on oliiviöljy.

Pahanhajuiseen hengitykseen myytävissä hammastahnoissa on lisäksi makuaineita, jotka raikastavat suuta. Tahnan käytöllä pahanhajuinen hengitys voidaan saada hallintaan. Tuotteet myydään tyypillisesti apteekeissa.

Ovatko hampaittesi pinnat kuluneet eroosion vuoksi?

Hampaiden eroosio eli hammaskiilteen liukeneminen johtuu kiilteen ohenemisesta happamien ruokien ja juomien tai närästyksen seurauksena. Eroosiossa kiille muuttuu sameaksi, hampaiden kärjet saattavat muuttua läpikuultaviksi ja hampaat voivat vihloa. Eroosiota ehkäisevien ja hoitavien hammastahnojen vaikutuksesta hampaan pinnan eroosio-oireet helpottuvat.

Eroosiolta suojaava tahna on vähemmän hankaavaa eli tahnan RDA-luku on pienempi. Tämä suojelee hampaan pintaa liukenemiselta. Näiden hammastahnojen fluoripitoisuus on hieman korkeampi verrattuna muihin hammastahnoihin (noin 1500 ppm), mikä kovettaa hampaan pintaa ja suojaa liukenemiselta. Tahnat helpottavat mahdollista vihlontaa.

Eroosiolta suojaavia hammastahnoja kannattaa käyttää, mikäli sinulla on jo suussa eroosion oireita tai epäilet niitä tulevan esimerkiksi närästyksestä johtuen. Tärkeää on muistaa välttää happamia ruokia ja juomia. Happamien tuotteiden syömisen jälkeen hampaiden harjausta on vältettävä noin puolen tunnin ajan.

Fluoriton hammastahna?

Et tarvitse päivittäiseen hampaiden puhdistamiseen fluoria, jos suussasi ei ole enää yhtään omaa hammasta. Luonnon hampaat tarvitsevat kiilteen kovettamiseksi fluoria, mutta suuhun tehtyihin hampaisiin, kuten hammasimplantteihin, ei fluorista ole hyötyä.

Fluoriton hammastahna sopii hampaattomille henkilöille implanttihampaiden puhdistukseen. Fluori voi joissain tilanteissa aiheuttaa lievää korroosiota etenkin vanhojen hammasimplanttien pintaan.

Fluoria saattaa saada liikaa, jos asut Kaakkois- tai Lounais-Suomessa alueella, jossa juomavedessä on runsaasti fluoria. Esimerkiksi kaivovedessä voi olla runsaasti fluoria, jolloin päivittäinen fluorin saantisuositus ylittää EU:n talousveden fluoripitoisuuden ylärajan (WHO:n suosituksen mukaan 1,5 milligramma fluoria litrassa vettä).

Liiallinen fluorin saanti on lapsuuden aikana haitallista, sillä se saattaa aiheuttaa hampaisiin kiilteen laikukkuutta eli fluoroosia. Sen vaikutuksesta kiille ei ole yhtä vahvaa, kuin se normaalissa tilanteessa olisi.

Fluorittomia hammastahnoja löytyy apteekin lisäksi luontaistuotekaupoista. Hammastahnaa ei kannata jättää käyttämättä, vaikka siinä ei olisi fluoria, sillä myös fluoriton hammastahna tehostaa hampaiden puhdistumista harjauksen yhteydessä.

Onko suussasi hammaskruunuja tai -implantteja?

Hankaamaton hammastahna tarkoittaa tahnaa, jossa sen hankaavuus- eli RDA-luku on erittäin matala. Näitä hammastahnoja suositellaan henkilöille, joilla on suussa karheasta tahnasta vaurioituvia pintoja. Niitä ovat esimerkiksi hammaskruunut, implantit sekä implanttisillat.

Hankaamattomat hammastahnat eivät päivittäisen hampaiden puhdistuksen yhteydessä karhenna ja vaurioita herkkien kruunujen tai implanttien pintoja. Karheat pinnat keräävät enemmän värjäytymää. Ne eivät myöskään korjaudu fluorin vaikutuksesta, kuten luonnon hampaat. Hankaamattoman tahnan käytöllä pinnat pysyvät siisteinä ja kiiltävinä pitkään.

RDA-lukua ei aina mainita hammastahna pakkauksen kyljessä. Turvallisinta on valita pakkaus, jossa se ilmoitetaan tai jossa on maininta alhaisesta hankaavuudesta.

Onko suussasi irroitettavia hammasproteeseja?

Tekohampaita eli irtoproteeseja ei saa puhdistaa tavallisella hammastahnalla sen hankaavuuden vuoksi. Proteesit eivät myöskään tarvitse fluoria. Proteesien puhdistamiseen on myynnissä siihen tarkoitettuja geelejä ja tahnoja.

Proteesien puhdistuksesta ja hoidosta enemmän täältä.

Kaipaatko vaaleampaa hymyä?

Markkinoilla on valtava määrä valkaisevia hammastahnoja. Niiden toimintaperiaatteet voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri ryhmään.

Vaalentavia hammastahnoja

1. Hankaavat hammastahnat, jotka puhdistavat pinnalliset värjäytymät.
2. Kemiallisesti tummentumia poistavat hammastahnat, jotka vaalentavat pintaa syvemmältä.
3. Optiset hammastahnat, jotka tekevät värikalvon hampaiden pinnalle.

Hankaavat hammastahnat sisältävät ainesosia, jotka harjauksen yhteydessä hierovat kiilteen pinnalta värjäytymiä pois. Kun värjäytymät vähenevät, näyttää hammas vaaleammalta. Hankaavia aineita ovat esimerkiksi hohkakivijauhe, ruokasooda (natriumbikarbonaatti) sekä piioksidi.

Hammastahnan hankaavuuden ilmoittaa RDA-luku, jota ei usein kuitenkaan mainita hammastahnapakkauksissa. Tämän tyyppisiä valkaisevia tahnoja ei suositella käytettäväksi usein, sillä ne voivat lisätä hampaan pinnan kulumista.

Kemiallisesti vaalentavia hammastahnoja myydään yleensä apteekeissa. Ne sisältävät entsyymejä tai ainesosia, joiden tarkoituksena on hajottaa hampaan sisällä olevia tummentumia. Kun tummentumat vähenevät, näyttää hampaan pinta vaaleammalta.

Tummentumia kemiallisesti poistavia aineita ovat esimerkiksi papaiinientsyymi ja karbamidiperoksidi. Ne tunkeutuvat hampaan sisälle kiilteeseen ja hajottavat kemiallisesti tummentumia. Nämä tahnat ovat selvästi turvallisempia kuin hankaavat hammastahnat ja niitä voi käyttää pidempiäkin aikoja.

Kemiallisesti vaalentaviin tahnoihin lisätään yleensä hieman normaalia enemmän fluoria, jotta ne vaalentamisen lisäksi kovettavat tehokkaasti hampaiden pintaa.

Optisesti vaalentavat hammastahnat perustuvat hampaan pinnalle hetkellisesti kiinnittyvään kalvoon, joka saa hampaat näyttämään vaaleammilta. Kalvo on tyypillisesti sininen, sillä se taittaa vastaväriään keltaista hampaiden pinnoilta. Tuloksena on väliaikaisesti vaaleampi hymy.

Optisesti valkaisevia hammastahnoja voi käyttää turvallisesti, sillä ne eivät vahingoita kiillettä. Näitä hammastahnoja myydään tyypillisesti ruokakaupoissa.

Valkaisevat hammastahnat eivät sovellu lapsille ja nuorille, joilla hampaiden kehitys on kesken. Ne saattavat estää puhkeavien hampaiden kiilteen normaalia kehitystä. Useimmat valkaisevat tahnat vaalentavat vain luonnon hammasta eli ne eivät vaalenna hampaistossa olevia paikkoja, kruunuja tai hammasimplantteja.

Haluatko puhdistaa suusi luonnonmukaisesti?

Luonnonmukaiset hammastahnat sisältävät pääasiassa yrttien sekä kasvien uutteita, joilla kerrotaan olevan suuta tasapainottava ja raikastava vaikutus. Hammastahnoja löytyy lukuisilta eri tuotemerkeiltä ilman keinotekoisia ainesosia. Niitä käyttävät henkilöt, jotka haluavat välttää keinotekoisia aineita myös hammashoitotuotteissa.

Luonnonmukaiset hammastahnat sisältävät käsittelemättömiä luonnon raaka-aineita, ja tyypillisesti ne on kasvatettu luomuna. Tuotteita ei ole testattu eläimillä. Ne ovat ympäristöystävällisiä eli ne eivät saastuta luontoa likaveden mukana.

Yleensä luonnonmukaisissa hammastahnoissa vältetään fluoria sekä hankaavia ja vaahtoavia ainesosia. Tahnojen kerrotaan olevan turvallisia niellä ja osa niistä sopii vegaaniseen ruokavalioon. Luonnonmukaisia hammastahnoja on sekä aikuisille että lapsille.

Tahnojen tehoaineena ovat ksylitoli, sooda eli natriumbikarbonaatti sekä erilaiset luonnon kasviöljyt ja eteeriset öljyt. Osaan tahnoista on lisätty suolaa, piitä (silica) sekä muita mineraaleja tehostamaan puhdistusta.

Ksylitoli sekä tahnan emäksisyys toimivat reikiintymisen ehkäisyssä, sillä emäksisissä olosuhteissa suun reikiintymistä aiheuttavien bakteerien toiminta hankaloituu. Ienten hyvinvointia lisäävä aloe vera on antibakteerinen aine.

Luonnonmukaisia hammastahnoja myyvät luontaistuotekaupat sekä luomutuotteiden erikoisliikkeet.

Fluorihammastahnan käytön voi aloittaa heti ensimmäisten maitohampaiden puhjettua.

3. Minkälaisia hammastahnoja eri ikäiset käyttävät?

Lapset

Fluoripitoisen hammastahnan käytön voi aloittaa heti ensimmäisten maitohampaiden puhjettua.

Alle 3-vuotiailla hampaat harjataan kahdesti päivässä, joista toisella harjauksella käytetään 1000-1100 ppm fluoria sisältävää hammastahnaa. Hammastahnan määrä on pieni sipaisu hammasharjalle.

Alle 3-vuotiailla hampaiden harjaus on erittäin tärkeää puolesta vuodesta 2-3 ikävuoteen asti. Tässä ajassa lapselle puhkeavat maitohampaat ja hän voi saada reikiintymistä aiheuttavien bakteerien tartunnan tyypillisesti lähipiiriltä.

Fluorihammastahnan käyttö on erityisen tärkeää hampaiden puhkeamisvaiheessa, jolloin fluori pääsee kovettamaan ja vahvistamaan puhkeavan hampaan kiillettä.

3-5-vuotiaiden hampaat harjataan kahdesti päivässä 1000-1100 ppm fluoria sisältävällä hammastahnalla. Hammastahnan määrä on lapsen pikkusormen kynnen kokoinen nokare.

Pysyvien poskihampaiden puhjettua eli noin kuuden vuoden iässä siirrytään aikuisten hammastahnoihin eli fluorin pitoisuus hammastahnassa tulisi olla 1450 ppm. Hammastahnan määrä on noin pikkusormen pään tai pienen herneen kokoinen määrä hammasharjalle.

Lapsille eivät sovellu valkaisevat tai hammaskiven muodostumista ehkäisevät hammastahnat. Ne saattavat heikentää juuri puhjenneiden hampaiden kiilteen kehittymistä. Vanhempien tulee tarkastaa hampaiden harjauksen huolellisuus yläkouluikään asti.

Aikuiset

Hampaat tulee harjata kaksi kertaa päivässä fluoripitoisella hammastahnalla, jonka pitoisuus on noin 1450 ppm. Hammastahnaa annostellaan noin pikkusormen pään tai pienen herneen kokoinen määrä hammasharjalle.

Fluorin vaikutus suussa heikentyy selvästi, mikäli suusta huuhdotaan kaikki hammastahna pois. Hampaiden pesun jälkeen suun voi huuhdella hyvin pienellä määrällä vettä. Fluorihammastahnaa saa jäädä harjauksen jälkeen hieman suuhun, mikä pidentää fluorin vaikutusaikaa.

Hampaiden harjaus kannattaa ajoittaa aamulla ennen aamupalaa tai vähintään 20-30 minuuttia ruokailun jälkeen. Illalla hampaat tulee harjata ennen nukkumaan menoa.

4. Mitä hammastahna sisältää?

Hammastahnaa käytetään hampaiden mekaanisen puhdistuksen eli harjauksen tehostajana. Se sisältää tyypillisesti fluoria, joka auttaa vahvistamaan hampaan pinnalla olevaa kiillettä. Hammastahnaan voidaan lisätä lukuisia aineita, jotka tukevat suun hoitoa.

Hammastahnaan voidaan lisätä

• kosteuttavia aineita, kuten glyserolia, oliiviöljyä ja sorbitolia
• makeutusaineita, kuten ksylitolia, sakariinia ja sorbitolia
• hammaskiven muodostumista hidastavia aineita, kuten triklosaania, sinkkisitraattia, klooriheksidiiniä sekä eteerisiä öljyjä
• vihloville hampaille tarkoitettuja aineita, kuten arginiinia
• sitkoa ja rakennetta luovia aineita, kuten kolloidisia mineraaleja, kolloidista merilevää, synteettistä selluloosaa sekä luonnonkumia.

Fluori

Hammastahnan yksi tärkeimmistä vaikuttavista aineista on fluori. Fluori ehkäisee reikiintymistä eli kariesta ja hammaskiven muodostumista. Se voi helpottaa hampaiden vihlontaa.

Fluoripitoisen hammastahnan käyttö on kustannustehokkain tapa ehkäistä reikiintymistä. Yksistään hampaiden harjauksella ilman hammastahnaa ei pystytä vaikuttamaan reikiintymistä aiheuttavien bakteereiden määrään, sillä nämä elävät suun vaikeimmin puhdistettavilla alueilla.

Fluorin vaikutuksesta hammaskiilteen hydroksiapatiitti muuttuu kovemmaksi fluoriapatiitiksi, jolloin se kestää paremmin kulutusta ja happoja. Lisäksi fluori tehostaa syljen hampaita korjaavaa vaikutusta sekä hidastaa suussa elävien bakteereiden kasvua.

Hammastahnoissa yleisesti käytetyt fluoriyhdisteet ovat natriumfluoridi (NaF) ja natriummonofluorofosfaatti (Na-MFP). Molempien yhdisteiden vaikutus perustuu pääosin fluori-ioniin (F). Nämä leviävät suuontelossa satunnaisesti syljen ja hammastahnan vaahdon mukana.

Fluorin tehoa hammastahnoissa on pyritty tehostamaan liittämällä fluori-ioni eri kantaja-aineisiin.

Amiinifluoridissa (olafluori) fluori sitoutuu orgaaniseen rasvahappo–amiini-osaan. Amiinifluoridi pienentää syljen pintajännitystä hampaiden pinnoilla, minkä ansiosta fluori leviää ja sitoutuu tehokkaasti ja tasaisesti kalvoksi kaikille hammaspinnoille.

Tinafluoridin tinaosa on puolestaan antibakteerinen aine, joka hidastaa kariesta aiheuttavien bakteereiden toimintaa ja kasvua. Tinafluoridi ehkäisee tehokkaasti vihlontaa sekä hoitaa eroosiota.

Ksylitoli

Hammastahnoihin lisätään ksylitolia eli koivusokeria, jota hampaiden reikiintymistä aiheuttavat bakteerit eivät pysty käyttämään aineenvaihdunnassaan. Samalla ksylitoli estää syljen pH:n laskua.

Ksylitoli vähentää suussa olevan bakteeripeitteen eli plakin määrää ja hillitsee sen kiinnittymistä hampaiden pinnoille. Tämän ansiosta bakteerien toiminta suussa vaikeutuu. Samalla bakteeripeite on helpompi poistaa hampaan pinnalta ja näin hammaskiven muodostuminen sekä reikiintyminen vähenevät.

Ksylitolia on tahnoissa erilaiset määrät. Jos ksylitolia on hammastahnan painosta 10 % tai enemmän, ehkäisee se hampaiden reikiintymistä. Jos tahnassa on 10-20 paino-% ksylitolia, ne vaikeuttavat lisäksi reikiintymistä aiheuttavien bakteereiden toimintaa.

Klooriheksidiini

Joihinkin hammastahnoihin on lisätty klooriheksidiiniä sen antimikrobisen ja desinfioivan vaikutuksen vuoksi. Näitä tahnoja on syytä käyttää harkitusti hammaslääkärin tai suuhygienistin suosituksesta. Klooriheksidiiniä sisältäviä hammastahnoja myydään apteekeissa.

Klooriheksidiini estää bakteeripeitteen muodostumista ja vähentää suun bakteereja. Se sitoutuu hampaan pinnalla olevaan bakteeripeitteeseen, joka luovuttaa klooriheksidiiniä hiljalleen antaen pitkäaikaisen suojan.

Vahvempipitoisia klooriheksidiinitahnoja suositellaan vain lyhytaikaiseen käyttöön, enintään kahden viikon ajaksi. Miedompia valmisteita voidaan käyttää päivittäin. Klooriheksidiinin vaikutuksesta hampaat ja kieli saattavat värjäytyä ohimenevästi.

Hammaskiven muodostumista ehkäisevät aineet

Hammastahnaan on voitu lisätä hammaskiven määrään vaikuttavia aineita, jotka estävät ja hidastavat suun bakteereiden kasvua ja lisääntymistä. Näitä aineita ovat esimerkiksi pyrofosfaatti sekä sinkkisitraatti.

Näiden aineiden vaikutuksesta ikenen päälle muodostuvan hammaskiven määrä vähenee. Ne eivät sovellu kuivasuisille, lapsille eikä henkilöille, joilla on hammaseroosiota tai joiden hampaat reikiintyvät helposti.

Sinkkisitraatti estää bakteeripeitteen kasvua. Sinkkisitraatin ansiosta hammaskiveä voi muodostua jopa 10-15 % vähemmän verrattuna hammastahnaan, joka ei sisällä sinkkisitraattia.

Pyrofosfaatti estää bakteeripeitteen eli biofilmin kovettumista hammaskiveksi. Se ehkäisee hammaskiven muodostumista ikenen päälle. Pyrofosfaatin hammaskiveä ennaltaehkäisevä teho on parempi kuin sinkkisitraatin.

Hammastahnaan on voitu lisätä triklosaania estämään ientulehduksen syntyä. Triklosaani on laajakirjoinen rasvaliukoinen fenoliyhdiste, jota käytetään laajasti hammastahnojen lisäksi deodoranteissa, shampoissa ja saippuoissa.

Triklosaanin teho on heikompi kuin klooriheksidiinin. Se voi myös lisätä bakteerien vastustuskykyä antibiooteille päivittäisessä käytössä. Triklosaani on vesistöön joutuessaan ympäristömyrkky, joten sitä tulee käyttää vain lyhytaikaisesti. Lapsille triklosaania sisältäviä hammastahnoja ei tule käyttää.

Kosteuttavat aineet

Hammastahnoihin lisätyt kosteuttavat aineet auttavat erityisesti kuivan suun oireista kärsiviä. Näiden tarkoituksena on lisätä pidempiaikaisesti limakalvojen ja kielen kosteuden tunnetta, kun syljeneritys on vähentynyt.

Kosteuttajana voidaan käyttää esimerkiksi glyserolia, sorbitolia, betaiinia sekä oliiviöljyä. Kosteutuksen lisäksi glyseroli emulgoi ja tuo makeutta hammastahnaan. Sokerialkoholi sorbitoli säilyttää erinomaisesti kosteuden tunteen suussa.

Betaiini kosteuttaa tehokkaasti ja se vaahtoaa kevyesti. Oliiviöljy on antibakteerinen aine ja se estää ja hidastaa hampaan pinnan vaurioitumista.

Vihlontaa estävät ainesosat

Hampaat voivat herkistyä vihlonnalle esimerkiksi ienvetäymän seurauksena. Vihlonnan aiheuttaa hammasluun pienten luukanavien sisällä olevan nesteen reagointi ärsykkeisiin. Vihlontaa estävien tahnojen vaikutuksena on estää nesteessä tapahtuvat muutokset ja siten vähentää vihlontaa.

Kaliumnitraatti muuttaa luukanavassa olevan nesteen varausta ja estää näin hampaiden vihlonnan. Vaikutukset eivät tule esille heti, vaan teho saadaan aikaan muutaman viikon kuluessa.

Strontiumasetaatti sulkee luukanavan, jolloin vihlonta estyy. Vaikutukset näkyvät nopeammin kaliumnitraattiin verrattuna.

Arginiini on elimistössä esiintyvä aminohappo. Kalsiumin kanssa se muodostaa hampaan pinnalle liukenemattoman yhdisteen, joka sulkee luukanavat. Vihlontaa estävä vaikutus muodostuu vähitellen tahnan pidempiaikaisessa käytössä.

Vaahtoavat ainesosat

Hammastahnoissa käytetään natriumlauryylisulfaattia (NLS/SLS), joka saa aikaan hammastahnan vaahtoamisen. Vaahtoavan ja puhdistavan vaikutuksen lisäksi natriumlauryylisulfaatilla on lievä bakteereita tuhoava vaikutus.

Natriumlauryylisulfaatin tehtävänä on tehostaa bakteerien irtoamista hampaiden pinnoilta sekä lisätä fluorin vaikutusaikaa. Vaahdon mukana fluori levittäytyy laajemmin suun pinnoille.

Harjausta tehostavat ainesosat

Moniin hammastahnoihin lisätään lievää karheutta lisääviä aineita. Näistä tyypillisin on kalsiumkarbonaatti. Hammastahnan karheus tehostaa hammastahnan puhdistustehoa ja bakteeripeitteen eli biofilmin irtoamista hampaiden pinnoilta.

Kalsiumkarbonaatin lisäksi hammastahna voi sisältää hankaavina ainesosina muun muassa silikageeliä, magnesiumkarbonaattia ja fosfaattisuoloja.

Hankaavien ainesosien vuoksi hammastahnaa ei saa käyttää purentakiskojen ja hammasproteesien puhdistamiseen. Hammastahna voi pitkään käytettynä kuluttaa ja naarmuttaa proteesien ja purentakiskojen pintaa, jolloin lika tarttuu niihin entistä helpommin.

Hammastahnan hankaavuus ilmaistaan RDA-luvulla (relative dentine abrasion). Hammastahnan RDA-luku saa olla korkeintaan 250, ja suositus on alle 100.

Hammastahnojen hankaavuuslukuja (RDA)

• 0-70: lievästi hankaava
• 70-100: keskinkertaisesti hankaava
• 100-150: voimakkaasti hankaava
• 150-250: haitallisesti hankaava.

Hammastahnojen RDA-lukuja ei valitettavasti yleensä ilmoiteta tahnojen tuoteselosteissa.

Makuaineet hammastahnassa

Maun parantamiseksi hammastahnaan voidaan lisätä makuaineita, jotka eivät aiheuta hampaiden reikiintymistä tai muuta tuotteen pH:ta. Makuaineen tarkoituksena on tehdä hammastahnasta miellyttävää käyttää, sillä ilman näitä aineita tahnan maku olisi epämiellyttävä.

Makuaineet voivat olla luonnonmukaisia tai keinotekoisia. Tyypillisesti makuaineena ovat viherminttu (spearmint), piparminttu ja mentoli, mutta makuaineita löytyy myös luonnosta. Näitä luonnon eteerisiä öljyjä ja makuaineita ovat esimerkiksi mirhami, propolis ja kamomilla.

Kosteuttavana ainesosana käytetty sorbitoli makeuttaa hammastahnaa. Sakariini on 300 kertaa tavallista sokeria makeampaa ja sitä käytetään myös hammastahnojen makeuttajana.

Ksylitoli toimii hammastahnassa reikiintymisen ehkäisijänä, mutta myös makuaineena. Ksylitolissa on viileä jälkimaku.

Valkaisevat aineet hammastahnassa

Valkaisevien hammastahnojen teho perustuu hammastahnan hankaavuuteen, kemiallisesti vaalentaviin ainesosiin tai optisesti vaalentavaan värikalvoon.

Hankaavina ainesosina hammastahnassa voidaan käyttää esimerkiksi hohkakivijauhetta, ruokasoodaa (natriumbikloridi) tai piioksidia. Niiden vaikutuksesta hammastahnasta tulee miedosti karkeaa, jonka ansiosta hampaan pinta vaalenee.

Kemiallisesti vaalentavina ainesosina käytetään tyypillisesti papaiinientsyymiä tai karbamidiperoksidia.

Papaiinientsyymi on papaijasta saatava valkaiseva ainesosa, joka hajottaa hampaan sisällä olevia proteiinipohjaisia tummentumia. Kun tummentumat hajoavat, muuttuu hampaan pinta vaaleamman näköiseksi.

Karbamidiperoksidi hapettaa tummentumia hampaasta, jolloin hammas näyttää vaaleammalta. Se on miedon vahvuisesti käytettynä turvallinen, mutta ei sovellu jatkuvaan, pitkäaikaiseen käyttöön. Karbamidiperoksidia käytetään myös hammashoitolan vastaanotolta myytävissä valkaisutuotteissa.

Optisesti vaalentavissa hammastahnoissa tehoaineena ovat hampaan pintaa väliaikaisesti värjäävät ainesosat. Nämä tyypillisesti siniset partikkelit toimivat hampaan keltaisuutta taittavina saaden hampaan näyttämään vaaleammalta. Ne ovat turvallisia käyttää, mutta niiden vaikutus on väliaikainen. Vaaleusefekti loppuu, kun sylki huuhtelee pinnan puhtaaksi.

Luonnonmukaiset aineet hammastahnassa

Luonnonmukaisten hammastahnojen raaka-aineet on tyypillisesti kasvatettu luonnonmukaisesti. Useimmat tahnat ovat fluorittomia, hankaamattomia sekä vaahtoamattomia.

Puhdistavana aineena luonnonmukaisissa hammastahnoissa käytetään esimerkiksi soodaa eli natriumbikarbonaattia, suolaa sekä piitä (silica). Näiden aineiden tarkoituksena on lisätä tahnan puhdistustehoa. Ne ovat emäksisiä eli ne laimentavat hampaiden reikiintymistä aiheuttavien bakteerien tuottamia happoja.

Reikiintymisen ehkäisyyn tahnoissa voidaan käyttää ksylitolia, joka vähentää suurina pitoisuuksina bakteerien määrää suussa. Reikiintymisen ehkäisyyn kerrotaan auttavan myös vihreä savi.

Ienten hyvinvointia parantamaan hammastahnassa voidaan käyttää aloe veraa. Se on antibakteerinen aine eli se vähentää bakteerien määrää suussa. Aloe vera saattaa hoitaa ja vahvistaa ikeniä sekä suun limakalvoja.

Eteeriset öljyt ovat usein antibakteerisia eli ne hillitsevät bakteerien kasvua ja kehitystä. Samalla ne toimivat makuaineina. Luonnonmukaisessa hammastahnassa voivat esiintyä esimerkiksi propolis, vihreä tee, teepuuöljy, kamomilla ja mirhami. Salvia, piparminttuöljy sekä eukalyptusöljy ovat tuttuja makuaineita myös muissa tahnoissa.

Valkaisevana aineena luonnonmukaisissa tahnoissa on käytetty lääkehiiltä, jonka sanotaan sitovan itseensä tummentumia aiheuttavia aineita.

Muut ainesosat

Hammastahnan kuivumisen estämiseksi hammastahnaan lisätään sen koostumusta kosteuttavia ainesosia. Osa tahnan sisältämistä aineista ovat koostumusta sitovia, jotta hammastahnassa olevat komponentit pysyvät yhtenäisenä, tahnamaisena koostumuksena.

Hammastahnaan voidaan lisätä fluorin lisäksi muita hammaskiillettä vahvistavia aineita. Näitä ovat esimerkiksi hydroksiapatiittikiteitä, joita hampaan pinnalla on luonnostaan. Kalsiumfosfaatti taas on osa hampaan pinnan hydroksiapatiittia, joka tukee hampaan pinnan vahvistumista samankaltaisesti.

Hammastahnan säilyvyyden takaamiseksi siihen lisätään säilyvyyttä ja bakteerien kasvua hillitseviä aineita. Näin tahna säilyy avaamattomana sekä avattuna pitkään.

Lisätietoa aiheesta

• Käsi- ja sähköhammasharjan käyttö
• Hammasväliharjan valinta ja käyttö
• 6 tärkeää asiaa ksylitolista
• Kokemuksia hammaslaminaateista ja hoidon hinta
• Yksityisen hammashoidon hinnat
• Yksityistä hammashoitoa Helsingistä