Hampaiden vihlonta johtuu usein hammasta suojaavan kiilteen vauriosta tai hammasluun paljastumisesta ienvetäymän seurauksena. Hammasluu (dentiini) sisältää hyvin pieniä, halkaisijaltaan noin 0,0005–0,002 millimetrin luukanavia.
Hammasluun kanavat alkavat hampaan ytimestä ja ulottuvat aina hampaan pintaan asti. Hammasluun kanavissa on nestettä, jonka liike voi aiheuttaa terävää, vihlontatyyppistä kipua.
Hampaiden vihlonta aiheutuukin yleensä hammasluun paljastumisesta, joka voi johtua
- bakteereiden aiheuttamasta karieksesta tai parodontiitista
- happamien ruokien ja juomien tai refluksitaudin aiheuttamasta kiilteen liukenemisesta eli hammaseroosiosta
- hampaan mekaanisesta rasituksesta, kuten hampaiden narskuttelusta tai harjausvauriosta.
Tietyt suun bakteerit pystyvät muodostamaan sokereista happoa, joka liuottaa hampaan kiillettä ja aiheuttaa hampaaseen karieksen.
Karieksen ensimmäinen oire on yleensä hampaiden vihlonta, joka johtuu bakteereiden aiheuttamasta kiilteen rikkoutumisesta. Rikkoutunut kiille aiheuttaa hampaiden vihlontaa esimerkiksi kylmää ruokaa tai juomaa nautittaessa.
Suun bakteerit voivat aiheuttaa myös ientulehdusta ja parodontiittia. Pitkään jatkuessaan ientulehdus ja parodontiitti voivat aiheuttaa hammasta ympäröivien kudosten, ikenen ja luun, vetäytymistä. Tämän seurauksena hammasluu paljastuu. Paljastunut hampaan kaulaosa vihloo herkästi.
Suun bakteereiden lisäksi hapan ruoka ja juoma voivat vaurioittaa hammasluun suojana olevaa kiillettä. Erityisesti energia- ja virvoitusjuomat sekä maistetut kivennäisvedet voivat olla niin happamia, että hampaan kiilteestä liukenee mineraaleja. Usein toistuva happamien juomien ja ruokien nauttiminen syövyttää kiillettä ja aiheuttaa hammaseroosiota.
Happamien juomien lisäksi eroosiota voi aiheuttaa happamat mahanesteet, joita voi nousta suuhun refluksitautia sairastavilla potilailla. Refluksitaudin asianmukainen hoitaminen on tärkeää myös suun terveyden kannalta.
Kolmas yleinen syy hampaiden vihlontaan on hampaiden mekaaninen rasitus ja siitä aiheutuva hampaiden ja hampaita ympäröivien ikenien vaurioituminen. Hampaiden kulumisen yleisin syy on hampaiden narskuttelu eli bruksaus.
Hampaiden narskuttelu voi aiheuttaa kiilteen kulumisen lisäksi pieniä halkeamia hampaiden pintaan. Pienet kiilteen halkeamat voivat varsinkin alkuvaiheessa aiheuttaa voimakasta vihlontaa.
Purentarasituksen lisäksi hampaiden liian voimakas harjaus tai liian kova hammasharja voivat aiheuttaa sekä kiilteen, hammasluun että ikenien pysyviä vaurioita. Hammaskaulan paljastuminen harjausvaurion seurauksena onkin yleinen syy hampaiden vihlontaan.
Hampaiden vihlonnan hoidossa tärkeintä on pysäyttää vihlonnan aiheuttajat. Hampaiden säännöllinen ja huolellinen puhdistus, terveellinen ruokavalio sekä säännölliset hammaslääkäritarkastukset varmistavat suun ja hampaiden terveyden ja toimintakunnon.
Mikäli hampaiden vihlonta johtuu ikenen vetäytymisestä tai harjausvaurioista, kannattaa käytettävän hammasharjan olla pehmeä ja hampaiden harjaustekniikan kunnossa. Suositeltavinta on käyttää sähköhammasharjaa.
Happamista juomista, ruoista tai refluksitaudista johtuvan eroosion syyt tulee selvittää ja niihin puuttua. Pitkälle edennyt hampaiden eroosio voi johtaa laajoja hampaiden korjaavia hoitoja vaativiin hammasvaurioihin.
Jos hampaita narskutellaan, tulee narskuttelun syyt selvittää. Tarvittaessa valmistetaan purentakisko hampaiden kulumisen estäiseksi.
Hampaiden vihlontaan on kehitetty hammastahnoja, jotka voivat auttaa vihlontaan. Vihlontaan tarkoitetuissa hammastahnoissa on ainesosia, jotka vahvistavat hampaan kiillettä ja hammasluuta. Ainesosat voivat väliaikaisesti tukkia hammasluun pieniä kanavia, joiden paljastuminen aiheuttaa hampaiden vihlontaa.
Vihlovista hampaista kärsivät voivat käyttää vihloville hampaille tarkoitettuja tahnoja päivittäin. Harjauksen lisäksi tahnaa voi sivellä sormella vihlovaan kohtaan.
Vastaanotolleni tuli noin 50-vuotias nainen, jolla oli ongelmana eroosion aiheuttamat hampaiden kulumat. Hampaat oli paikattu useaan kertaan muovi- ja amalgaamipaikoilla. Koska hampaissa oli suuria paikkoja, hampaat lohkeilivat usein ja hampaat olivat kuluneet epätasaisesti.
Vaurioituneet hampaat vihloivat kylmää juomaa tai ruokaa nauttiessa.
Yksi yläleuan ja yksi alaleuan poskihammas olivat niin huonossa kunnossa, että ne jouduttiin hoidon aluksi poistamaan. Yläleuan poistettu hammas sekä alaleuasta oikealta puolelta puuttuva poskihammas korvattiin hammasimplantin päälle rakennattavilla kruunuilla.
Kaikki huonokuntoiset muovi- ja amalgaamipaikat poistettiin ja hampaat korjattiin keraamisilla kruunuilla.
Potilaalle tehtiin yhteensä 16 keraamista kruunua ja 2 implanttihammasta. Hoidon lopuksi valmistettiin purentakisko hampaiden kulumisen ja lohkeamisten estämiseksi.
Hoidon toteutti Masamitsu Amemori.
Chung G, Jung SJ, Oh SB. Cellular and molecular mechanisms of dental nociception. J Dent Res 2013;92:948-955.
Karim BF, Gillam DG. The efficacy of strontium and potassium toothpastes in treating dentine hypersensitivity: a systematic review. Int J Dent 2013:573258.
Magloire H, Maurin JC, Couble ML et al. Topical review. Dental pain and odontoblasts: facts and hypotheses. J Orofac Pain 2010;24:335-349.
Shiau HJ. Dentin hypersensitivity. J Evid Based Dent Pract 2012;12:220-228.
Yan B, Yi J, Li Y et al. Arginine-containing toothpastes for dentin hypersensitivity: systematic review and meta-analysis. Quintessence Int 2013;44:709-723.