Menu
Varaa
Sulje
Varaa

Hammashoito nukutuksessa (video)

Noin joka kymmenes kärsii vakavasta hammashoitopelosta. Tarvittaessa hoito voidaan toteuttaa yleisanestesiassa, sedaatiossa tai esilääkityksessä.

Miksi hampaita hoidetaan nukutuksessa?

Hammashoito nukutuksessa (nukutushammashoito) voi olla hyvä vaihtoehto henkilöille, joilla on niin vakava hammashoitopelko , ettei hammashoidon toimenpiteitä voida muuten suorittaa. Myös lasten ja kehitysvammaisten laajat suun hoidot tehdään yleensä nukutuksessa.

Alla olevalta videolta voit katsoa, kuinka nukuttaminen ja hammashoitotoimenpiteiden suorittaminen nukutuksessa käytännössä tapahtuu.

Nukutushammashoitoa kevyempi esilääkitys tai sedaatio voivat sopia lievempiin pelkotapauksiin.

Hammashoito esilääkityksessä

Noin joka kolmas kokee hammashoitoon liittyvää jännitystä ja jopa pelkoa. Aikuisista noin 10 % kokee vakavaa hammashoitopelkoa, joka ilmenee yleensä tarpeellisen hammashoidon välttelynä. Hammashoitopelon vuoksi hammashoito saattaa jäädä pakollisiksi päivystyskäynneiksi ja tarvittavat suun tutkimukset ja kokonaishoidot suorittamatta.

Lievää hammashoitopelkoa ja ahdistusta kokeville voidaan käyttää rentouttavia lääkeaineita, jotka lieventävät pahinta hammaslääkäripelkoa. Ennen hammashoitotoimenpidettä voidaankin antaa jännitystä lieventävää lääkeainetta, esimerkiksi diatsepaamia tai midatsolaamia.

Esilääke antaa yleensä mukavan rentoutuneen olotilan, jolloin mm. kivun kokeminen on tavanomaista vähäisempää. Esilääkitys ei kuitenkaan vie kipua kokonaan pois, ja esilääkityksen kanssa käytetäänkin yleensä puudutusta. Esilääke ei kuitenkaan toimi kaikille samalla tavalla, ja joillekin lääke voi aiheuttaa rentoutumisen sijaan yliaktiivisuutta.

Esilääkityksen yhteydessä käytetään usein puudutusta.

Esilääkityksen yhteydessä käytetään usein puudutusta.

Lääkkeen vaikutus loppuu henkilöstä ja annoksen koosta riippuen noin 2-8 tuntia lääkkeen ottamisen jälkeen. Esilääkistystä ei suositella raskaana oleville. Esilääkettä käytettäessä tulisi olla saattaja mukana, joka varmistaa turvallisen kotimatkan.

Hammashoito lääkerentoutuksessa (sedaatio)

Hammashoito sedaatiossa tarkoittaa potilaan rentouttamista yleensä suonensisäisesti annettavalla lääkeaineella. Potilas on hereillä ja pystyy puhumaan toimenpiteen ajan, mutta tuntee olonsa väsyneeksi ja rentoutuneeksi. Sedaatio on perinteistä ilokaasuhoitoa tehokkaampi hammashoitopelkoa lievittävä hoitomuoto. Rentoutuksen tasoa voidaan säätää toimenpiteiden ja potilaan toiveiden mukaan.

Sedaatio sopii parhaiten lievästi hammashoitopelkoisille potilaille, joiden hoitotoimenpide kestää alle 2 tuntia. Laajoissa hoidoissa kannattaa harkita hoitoa yleisanestesiassa.

Potilas toipuu sedaatiosta yleisanestesiaa nopeammin, ja toipumiseen menee muutama tunti.

Lääkerentoutukseen käytetään esimerkiksi propofolia, midatsolaamia tai fentanyyliä. Sedaation toteuttaa yleensä anestesialääkäri ja -hoitaja.

Hammashoito nukutuksessa (yleisanestesia)

Nukutushammashoito tarkoittaa hammashoitoa, joka suoritetaan nukuttamalla potilas suonensisäisesti annettavan lääkeaineen avulla. Tarvittaessa voidaan antaa lihaksia rentouttavaa lääkeainetta. Hammashoito nukutuksessa sopii etenkin vaativiin ja laajoihin hoitoihin, kun hammashoito halutaan tehdään yhdellä hoitokerralla.

Nukutushammashoito sopii erityisesti lapsipotilaille sekä vakavasta hammashoitopelosta tai herkästä nielusta kärsiville. Myös mikäli hammashoidon äänet tai hajut aiheuttavat ahdistusta, yleisanestesia on sedaatiota suositeltavempi vaihtoehto.

Hammaslääkäripelko voi olla syy, miksi hammashoito nukutuksessa tehdään.

Yleisanestesiassa potilas on lääkkeiden ansiosta tiedottomassa tilassa, mikä mahdollistaa hoitotoimenpiteiden suorittamisen ilman kipua ja tietoisuutta toimenpiteistä.

Yleisanestesiasta toipuminen vie esilääkkeeseen ja sedaatioon verrattuna enemmän aikaa. Yleisanestesiasta vastaa aina anestesialääkäri ja sairaanhoitaja.

Tule ilmaiselle
konsultaatiokäynnille

Gordon D et al. A critical review of approaches to the treatment of dental anxiety in adults. J Anxiety Disord 2013;27:365-378.

Pohjola V et al. Dental fear and alexithymia among adults in Finland. Acta Odontol Scand 2011;69:243-247.

Smith TA et al. Fear of dental care: are we making any progress? J Am Dent Assoc 2003;134:1101-1108.