10 syytä hammassärkyyn ja hammaskipuun

Hammassärky ja hammaskipu aiheutuvat yleensä hampaan ytimen tai juuren tulehduksesta. Kipua voivat aiheuttaa myös iensairaudet sekä hampaiden purentarasitukset.

1. Pulpiitti

Syvälle hampaan ytimen läheisyyteen edennyt karies voi aiheuttaa voimakasta vihlontaa ja hammasarkuutta etenkin kylmää ruokaa tai juomaa nautittaessa. Mikäli kariesta ei hoideta ajoissa, hampaan reikä voi edetä hampaan ytimeen asti. Syvä karies voi aiheuttaa hampaan ytimen tulehduksen, pulpiitin.

Hammassärky ja hammaskipu voi johtua syvälle hammasluuhun edenneestä hampaan karieksesta.
Karies voi aiheuttaa hampaiden vihlontaa, mutta ei yleensä aiheuta hammassärkyä. Hoitamattomana karies voi aiheuttaa hampaan ytimen tulehduksen, pulpiitin (kuvassa).

Hampaan ydin on luinen, joustamaton ontelo. Pulpiitti aiheuttaa hampaan sisälle painetta, joka tuntuu jomottavana hammassärkynä ja -kipuna. Paineen tunne voi pahentua kuumaa ruokaa tai juomaa nauttiessa sekä verenpaineen noustessa esimerkiksi fyysisen rasituksen yhteydessä. Pulpiitin hoitona on joko karieksen puhdistus ja hampaan paikkaus tai hampaan juurihoito.

Pulpiitin eli hampaan ytimen tulehduksen aiheuttaa yleensä syvälle hammasluuhun edennyt karies. Kuvitus: Joanna Amemori.
Syvälle hampaan ytimeen edennyt karies voi aiheuttaa hampaan ytimen tulehduksen, pulpiitin. Pulpiitti aiheuttaa yleensä sykkivää ja jomottavaa hammassärkyä.

2. Juurihoito

Hampaan juurihoito on toimenpide, jossa tulehtuneen hampaan juuret puhdistetaan ja ontoksi jääneet juuret täytetään juurentäyttöaineella. Juurihoidon aloituksen jälkeen hoidetussa hampaassa voi olla kipua muutamia päiviä toimenpiteen aloituksen jälkeen. Hammassärky helpottaa yleensä noin viikon sisällä juurihoidon aloittamisesta.

Juurihoidettavaan hampaaseen liittyvä kipu voi joissain tapauksissa pitkittyä. Tällöin syynä voivat olla esimerkiksi juurihoidossa käytettäville desifiointiaineille tai antibiooteille vastustuskykyiset mikrobit tai hampaan vaikeasti havaittavat murtumat. Juurihoitoon reagoimattomat hampaat voidaan joutua poistamaan.

Vaikka juurihoidon ennuste on yleisesti melko hyvä, noin 5 % potilaista kärsii pitkittyneestä, hammasperäisestä kivusta vielä puoli vuotta hampaan juurihoidon jälkeen.

Hammaskivun ensiapuna tehty juurihoito voi joskus aiheuttaa hammaskipua toimenpiteen jälkeen.
Juurihoidossa pyritään puhdistamaan hampaan ydin ja juuret tulehdusta aiheuttavista mikrobeista. Juurihoidon aloittamisen jälkeen hammassärky helpottaa yleensä noin viikon kuluessa.

3. Ientulehdus ja parodontiitti

Hampaiden bakteeripeite ja hammaskivi voivat aiheuttaa ientulehdusta ja altistaa parodontiitin muodostumiselle. Voimakas ientulehdus ja hoitamaton parodontiitti voivat aiheuttaa ienverenvuotoa, ikenien turvotusta ja hammassärkyä. Ientulehdusta ja parodontiittia hoidetaan muun muassa poistamalla hampaiden pinnoilla oleva bakteeripeite (plakki) sekä hammaskivi.

Parodontiitti, ientulehdus, hammaskipu. Kotihoito.
Parodontiitti on hampaan kiinnityskudosten tulehdussairaus, joka aiheuttaa hampaan kiinnityksen heikentymistä leukaluuhun. Ientulehdus ja parodontiitti etenevät usein oireettomina, mutta voivat aiheuttaa myös hammassärkyä.

4. Hampaan juuren tulehdus

Hampaan ytimen kautta mikrobeita voi päästä hampaan juuriin ja juuria kautta hammasta ympäröivään leukaluuhun. Hoitamattomana pulpiitti voi aiheuttaa  hampaan juurten tulehduksen. Hampaan juurten tulehdus voi pulpiitin tavoin aiheuttaa kovaa hammakipua ja -särkyä.

Mikäli hammasta ei hoideta, tulehdus voi levitä hampaan juurten kauttaa edelleen leukaluuhun ja aiheuttaa jopa henkeä uhkaavia tulehduksia. Hampaan tulehduksen hoitona on juurihoito tai hampaan poisto.

Hampaan juuren tulehdus ja pulpiitti ovat yleisiä syitä, kun hammaskipu ja hammassärky vaivaavat.
Pulpiitin (keskimmäinen kuva) yleisin syy on karies. Hoitamaton pulpiitti voi johtaa hampaan juurten tulehdukseen (oikeanpuoleinen kuva).

5. Hampaan poisto

Hampaan poiston jälkeen poistokohta on toimenpiteen vaikeudesta ja laajuudesta riippuen kipeä jopa useiden viikojen ajan. Normaalista poikkeavan hammassäryn voi aiheuttaa hampaan poistokuopan tulehtuminen, alveoliitti.

Normaalissa hampaan poistossa alveoliittia esiintyy noin 1–5 %:lla potilaista. Vaativissa viisaudenhampaiden poistoissa alveoliittia voi esiintyä noin 30 %:lla potilaista.

Alveoliitin hoitona voi olla tulehtuneen hampaan poistokuopan puhdistaminen tai antibioottikuuri.

6. Kolmoishermosärky (trigeminusneuralgia)

Kolmoishermo on viides ja suurin aivohermo, joka toimii kasvojen tuntohermona ja puremalihasten liikehermona. Kolmoishermo jakaantuu kolmeen haaraan: silmähermoon, yläleukahermoon ja alaleukahermoon.

Kolmoishermosäryn syytä ei useimmiten tiedetä. Joskus kolmoishermosärky voi liittyä MS-tautiin tai vyöruusuun (Herpes zoster). Kolmoishermosärkyyn liittyy lyhyitä, sähköiskumaisia kipuja toisella puolen kasvoja. Suurin osa kolmoishermosäryistä paikantuu ylä- ja alaleuan sekä poskien alueelle.

Kolmoishermokipu voi ilmaantua hampaita pestäessä, syödessä, kasvojen kosketuksesta tai kylmästä ilmavirrasta. Kipu voi tulla lyhyinä ja sähköiskumaisina tuntemuksina, jotka kestävät muutamasta sekunnista muutamiin minuutteihin. Kipu voi paikantua myös hampaisiin, vaikka kivun syy ei olisikaan hampaissa.

Pahimmillaan kolmoishermosärky voi estää hampaiden pesun, puhumisen ja jopa syömisen. Akuutti kipuvaihe voi kestää muutamista päivistä jopa kuukausiin. Kivut voivat olla poissa jopa vuosia, mutta saattavat uusiutua.

7. Hampaan paikkaus

Hammasta paikattaessa hammaslääkäri poistaa karieksen tai huonokuntoisen paikan hampaasta poraamalla, mikä aiheuttaa tärinää hampaaseen. Poran huuhtelussa ja jäähdytyksessä käytettävä vesisuihku voi myös osaltaan aiheuttaa ärsytystä hammasluussa oleviin hermoihin.

Ennen hampaan paikkaamista hammas käsitellään hapolla, joka karhentaa hammasluun ja kiilteen pintaa ja parantaa siten paikan kiinnittymistä. Etenkin syvän karieksen puhdistus ja paikkaus voivat aiheuttaa hammasytimen ärsytystä, mikä voi aiheuttaa toimenpiteen jälkeen hammaskipua ja särkyä. Oireet häviävät yleensä muutaman viikon sisällä hampaan paikkauksesta.

Hampaan paikkaus ja hampaan poisto voivat aiheuttaa kipua ja vihlontaa toimenpiteen jälkeen.
Syvän karieksen paikkaus saattaa aiheuttaa ohimenevää hammasarkuutta. Mikäli oireet jatkuvat, kannattaa ottaa yhteys hammaslääkäriin.

8. Hammastraumat ja hampaan lohkeamat

Hammastraumat eli hammasvammat ovat lapsilla ja nuorilla yleisiä. Maitohammastraumoja esiintyy noin 30 %:lla lapsista, ja puolet ihmisistä saa hammastrauman ennen aikuisikää.

Vanhemmalla iällä hammastapaturmat ovat melko harvinaisia ja liittyvät usein tapaturmaan tai urheiluharrastuksiin (kontaktilajit, joukkuepelit yms.). Poikien hammastraumariski on noin kaksinkertainen tyttöihin verrattuna.

Hammastraumoihin voi liittyä hampaan näkyvän osan (kruunun) lohkeamisia ja murtumia sekä hampaan juuren murtumia. Trauma voi aiheuttaa hampaan painumisen leukaluun sisään (intruusio), hampaan liikkumisen sijoiltaan (luksaatio) sekä hampaan irtoamisen leukaluusta (avulsio).

Vakaviin hammastraumoihin voi liittyä hammasvaurioiden lisäksi leukaluun ja leukanivelten vaurioita. Hammas- ja leukatraumat voivat aiheuttaa pitkäaikaisia hammas- ja leukakipuja, ja vaativat aina käyntiä hammaslääkärin tutkimuksissa.

Äkillinen ja kova hampaan lohkeaminen voi aiheuttaa hammassärkyä ja hammaskipua.
Hammastraumaan liittyy usein hampaiden lohkeamisia ja hampaan juurten tai leukaluun vaurioita. Vakava hammastrauma voi aiheuttaa vaikeita ja pitkittyneitä kasvojen ja leukojen alueiden kiputiloja.

9. Hampaiden narskuttelu

Hampaiden voimakas yhteen pureminen ja narskuttelu rasittavat sekä hampaita että puremalihaksia ja leukaniveliä. Hampaiden narskuttelu eli bruksaus voi aiheuttaa hampaiden kulumien, puremalihas- ja leukanivelkipujen lisäksi hammaskipua. Bruksismin hoitoon käytetään muun muassa purentakiskoa.

10. Poskiontelon tulehdus (sinuiitti)

Yläleuan poskihampaiden juuret voivat ulottua hyvin lähelle poskionteloiden pohjaa. Joskus poskiontelon tulehdus, sinuiitti, voi aiheuttaa yläposkihampaiin paikantuvaa kipua ja jopa hammassärkyä. Poskionteloiden tulehdusta epäiltäessä tulisi ottaa yhteyttä joko yleis- tai korvalääkäriin.

Lisätietoa aiheesta

Kirjallisuus