Pahanhajuinen hengitys johtuu usein huonosta suuhygieniasta. Bakteereita kerääntyy suussa ienrajoihin, hammasväleihin, proteeseihin sekä kieleen. Myös reikiintyneet hampaat keräävät runsaasti pahanhajuisia kaasuja tuottavia bakteereita.
Etenkin hapettomissa oloissa ientaskuissa viihtyvät bakteerit tuottavat pahanhajuisia rikkiyhdisteitä. Näitä anaerobisia bakteereita on erityisesti henkilöillä, joilla on ientulehdusta, parodontiittia, hammasytimen sekä –juuren tulehduksia.
Hammassairauksien lisäksi kieli sekä kita- ja nielurisat voivat toimia suotuisana kasvualustana rikkiyhdisteitä tuottaville bakteereille. Myös ruoantähteet, suun kuivuminen ja kuiva sylki sekä keuhkojen kautta haihtuvat yhdisteet (esim. alkoholi ja tupakansavu) voivat aiheuttaa pahanhajuista hengitystä.
Ruoka-aineista erityisesti mausteiset ruoat, valkosipuli sekä lääkeaineista nitro ja disulfiraami (antabus) voivat aiheuttaa halitoosia. Pahanhajuinen hengitys voi harvinaisissa tapauksissa johtua poskionteloiden, nielun tai nenäkäytävän tulehduksista.
Hyvä suuhygienia sisältää hampaiden harjauksen fluorihammastahnalla sekä hammasvälien puhdistuksen hammasväliharjalla, hammaslangalla tai hammastikulla. Hammasproteeseja käyttävien tulee puhdistaa proteesit päivittäin. Lisäksi suuveden ja ksylitolituotteiden käytöstä voi olla apua.
Kuivan suun ongelmiin voi kysyä apua ja vinkkejä esimerkiksi hammaslääkäriltä, suuhygienistiltä sekä apteekista.
Haiseva hengitys voi johtua myös hoitamattomista suun sairauksista. Hammastarkastuksessa tuleekin käydä säännöllisesti noin kerran vuodessa, jotta hoitamattomat sairaudet saadaan hoidettua. Etenkin hoitamaton ientulehdus, parodontiitti, viisaudenhammasongelmat (perikoroniitti) sekä hampaiden juuritulehdukset voivat aiheuttaa voimakkaita ja epämiellyttäviä hajuja.
Myös tupakoinnin lopettaminen, alkoholin kohtuukäyttö sekä tiettyjen ruoka-aineiden välttäminen auttavat raikastamaan hengitystä. Nielurisa- poskiontelo ja nieluongelmia epäiltäessä tulee ottaa yhteys korva- tai yleislääkäriin.
Armstrong BL, Sensat ML, Stoltenberg JL. Halitosis: a review of current literature. J Dent Hyg 2010;84:65-74.
Bollen CM, Beikler T. Halitosis: the multidisciplinary approach. nt J Oral Sci 2012;4:55-63.
Fedorowicz Z, Aljufairi H, Nasser M et al. Mouthrinses for the treatment of halitosis. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD006701.
Quirynen M, Zhao H, van Steenberghe D. Review of the treatment strategies for oral malodour. Clin Oral Investig 2002;6:1-10.