Menu
Varaa
Sulje
Varaa

Hampaiden narskuttelu ja bruksismi

Hampaiden narskuttelu eli bruksismi voi aiheuttaa hampaiden kulumista, puremalihasvaivoja sekä leukanivelen kipuja. Hoitona käytetään purentakiskoa.

Mitä on bruksismi?

Hampaiden narskuttelu eli bruksismi on vahvasti perinnöllinen taipumus, jota esiintyy etenkin alle 50-vuotiailla. Hampaiden narskuttelua sekä yhteen puristamista voi tapahtua sekä valveilla että nukuttaessa.

Yöaikaan tapahtuvaa bruksaamista esiintyy lapsilla noin 15-20 %:lla, aikuisista noin 15 %:lla ja yli 60-vuotiasta enää alle 5 %:lla. Yöaikaista bruksausta esiintyy miehillä ja naisilla yhtä paljon.

Bruksismille altistavat etenkin stressi, ahdistuneisuus, tietyt persoonallisuustyypit (esim. perfektionismi), tupakointi sekä runsas alkoholin ja kofeiinin käyttö. Myös suun kuivuminen, uniapnea ja refluksitauti altistavat yöaikaiselle narskuttelulle.

Hampaiden narskuttelu voi aiheuttaa hampaiden kulumista, paikkojen lohkeamista sekä puremalihas- ja leukanivelkipuja. Bruksismin hoitokeinoja ovat muun muassa stressin hallinta, alkoholin, tupakoinnin ja kofeiinin käytön vähentäminen tai lopettaminen sekä purentakiskon käyttö.

Hampaiden narskuttelu ja purentakisko, helsinki.

Bruksimilla tarkoitetaan hampaiden tahatonta yhteen puristamista tai narskuttelua. Hampaiden narskuttelu voi aiheuttaa mm. hampaiden ja paikkojen lohkeamista ja hampaiden kulumista. Bruksismin hoitona käytetään muun muassa purentakiskoa.

Hampaiden narskuttelun syyt

Aiemmin ajateltiin, että purentavirheet olisivat merkittävä syy hampaiden narskuttelulle. Tästä on kuitenkin hyvin vähän tutkimusnäyttöä.

Uusimmat tutkimukset viittaavatkin siihen, että hampaiden narskuttelu on vahvasti keskushermoston säätelemä tapahtuma, johon vaikuttavat edellä mainitut persoonallisuustekijät, psyykkinen stressi, ahdistuneisuus, nikotiinin ja kofeiinin sekä tiettyjen lääkeaineiden ja huumeiden käyttö.

Bruksausta esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä. Etnisistä ryhmistä hampaiden narskuttelu on kaikkein yleisintä valkoihoisilla.

Tupakointi altistaa hampaiden narskuttelulle.

Tupakointi altistaa hampaiden narskuttelulle.

Viime vuosina on saatu viitteitä siitä, että yöaikainen bruksaus saattaa ainakin osittain liittyä unenaikaiseen suojamekanismiin, heräämisvasteeseen. Heräämisvaste on suojamekanismi, jolla keho reagoi esimerkiksi mahansisällön nousemiseen (esim. refluksitauti) sekä suun ja nielun kuivumiseen.

Osalla bruksaajista onkin todettu normaalia heikompi yöaikainen syljeneritys, mikä saattaa laukaista hampaiden narskuttelun.

Kuiva suu saattaa altistaa narskuttelulle.

Vähäinen syljeneritys yöaikaan saattaa laukausta hampaiden narskuttelun.

Refluksitautia sairastavilla on todettu tavanomaista useammin hampaiden narskuttelua. Refluksitauti tarkoittaa mahan sisällön toistuvaa nousemista takaisin ruokatorveen, mikä aiheuttaa muun muassa närästystä. Yleensä yöaikaista hampaiden narskuttelujaksoa seuraa nieleminen, mikä saattaa suojata refluksitaudissa tyypilliseltä mahanesteiden joutumiselta suuhun.

Lievää refluksitautia voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa säilyttämällä normaali paino, lopettamalla tupakointi, välttämällä runsasta alkoholin käyttöä sekä rasvaisia ruokia. Vakavat refluksitaudit voidaan hoitaa kirurgisesti. Refluksitauti voi aiheuttaa närästyksen ja ylävatsavaivojen lisäksi hampaiden eroosiota.

Bruksismin seuraukset

Syömiseen liittyen ihminen pureskelee noin 1800 kertaa vuorokaudessa. Yhden puraisun aikana hampaat koskettavat toisiaan keskimäärin 0,1 sekunnin ajan noin 260 N:n voimalla.

Ruoan pureskelun lisäksi hampaat osuvat yhteen nielaistaessa. Ihminen nielaisee syömiseen liittyen keskimäärin noin 150 kertaa vuorokaudessa, ja yhden nielaisun aikana hampaat koskettavat toisiaan noin 0,5 sekunnin ajan noin 300 N:n voimalla.

Bruksaajilla hampaisiin kohdistuu paljon kovempi rasitus kuin syödessä.

Bruksaajien yöllinen hampaiden yhteen pureminen on usein voimakkaampaa kuin pureminen syödessä.

Hampaiden narskuttelu lisää hampaiden, puremalihasten ja leukanivelten rasitusta. Yksi yöaikainen narskuttelukerta voi kestää noin 10-40 sekuntia, ja koko yön aikana hampaiden narskuttelua voi kertyä yhteensä noin 10-15 minuuttia.

Bruksaajilla keskimääräinen voima hampaita yhteen purtaessa voi olla ainakin 500 N, joillakin jopa yli 1000 N. Arvioiden mukaan bruksaajilla hampaisiin kohdistuva keskimääräinen rasitus vuorokaudessa voi olla ainakin kolminkertainen tavanomaiseen, ruoan pureskeluun ja nielaisuun liittyvään rasitukseen verrattuna.

Refluksitauti, bruksismi ja hampaiden narskutus. Hammaseroosio.

Yksistään hampaiden narskuttelu aiheuttaa harvoin nopeaa ja voimakasta hampaiden kulumaa. Sen sijaan refluksitauti ja hampaiden narskuttelu voivat yhdessä aiheuttaa vakavia hammasvaurioita.

Bruksismin aiheuttamasta, huomattavasta hammas-, puremalihas- ja leukanivelrasituksesta johtuen bruksismi voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Yksi yleisimmistä haitoista on puremalihasten liikarasituksesta johtuva lihasarkuus ja -kipu, joka voi säteillä puremalihaksista muun muassa kasvoille, kaulalle ja hartioihin.

Pitkään jatkuva hampaiden narskuttelu altistaa leukaniveloireille ja -sairauksille, kuten osteoartriitille tai osteoartroosille. Lisäksi hampaiden epänormaali kuluminen, hampaiden ja paikkojen lohkeaminen sekä kielen reunoilla näkyvät uurteet, poskien sisäpinnalla näkyvät purujäljet ovat tyypillisiä merkkejä bruksismista.

Pitkään jatkuva hampaiden narskuttelu altistaa leukaniveloireille ja -sairauksille.

Pitkään jatkuva hampaiden narskuttelu altistaa leukaniveloireille ja -sairauksille.

Puoliso tai perheenjäsenet voivat myös herätä hampaiden narskuttelusta johtuviin purentaääniin.

Refluksitautia sairastavilla on todettu tavanomaista enemmän hampaiden narskuttelua. Refluksitaudin ja bruksismin yhteisvaikutuksesta hampaat saattavat kulua huomattavan nopeasti ja aiheuttaa vakavia, vaikeasti hoidettavia hammaskulumia.

Bruksismin toteaminen

Bruksismin toteaminen perustuu sekä potilaan kokemuksiin ja tuntemuksiin että hammaslääkärin suorittamaan tutkimukseen.

Hampaiden narskuttelu voidaan varmistaa elektromyografian (EMG) eli lihassähkökäyrän avulla. EMG-laite mittaa puremalihasten aktiviteettia, ja sitä käytetään lähinnä bruksismiin liittyvissä kliinisissä tutkimuksissa.

Hampaiden narskuttelu voi pitkään jatkuessaan aiheuttaa puremalihasten jäykkyyttä ja kipua, hampaiden ja paikkojen kulumista ja lohkeilua sekä kumppanin havaitsemia hampaiden narskutteluääniä. Hampaiden narskuttelu voi aiheuttaa myös päänsärkyä, puremalihasten kosketusarkuutta sekä lihassärkyä ja -jäykkyyttä myös kaulan ja hartioiden alueelle.

Hammaslääkärin suorittamaan tutkimukseen kuuluu puremalihasten, leukanivelten, purennan sekä hampaiden tutkimus. Tarvittaessa tutkimuksia täydennetään röntgenkuvilla.

Bruksismin toteamisessa on tärkeää selvittää mahdollisten yleissairauksien kuten refluksitaudin tai uniapnean yhteys bruksaukseen. Samoin tupakointi, alkoholin ja kofeiinin sekä lääkkeiden käyttö selvitetään.

Hampaiden narskuttelun hoito

Stressin hallinta, rasituksen välttäminen ja hieronta

Joillekin hampaiden narskuttelu voi liittyä stressaavaan elämäntilanteeseen, kuten koeviikkoon tai työkiireisiin. Stressiä tulisi pyrkiä hallitsemaan mahdollisuuksien mukaan. Yksi erinomainen keino on lisätä monipuolista liikuntaa, joka auttaa sekä stressiin että mahdollisiin lihaskipuihin ja -jännityksiin.

Yöunien laatua voi parantaa rauhoittumalla ennen nukkumaanmenoa sekä välttämällä kirkkaiden näyttölaitteiden kuten tietokoneen ja puhelimen käyttöä 1-2 tuntia ennen nukkumaan menoa.

Valveilla tapahtuva bruksaus tulisi tunnistaa ja korvata se jollain muulla käyttäytymistavalla, esimerkiksi syvään hengittämällä ja rentoutumalla.

Hampaiden narskuttelu aiheuttaa huomattavaa rasitusta puremalihaksiin. Puremalihasten lisärasitusta kuten pitkäaikaista purukumin syömistä tulisikin välttää.

Puremalihasten arkuuteen ja kipuun auttavat puremalihasten hieronta, venyttely, lämpö- ja kylmähoidot sekä tarvittaessa kipulääkkeet.

Lisätietoa puremalihasten fysioterapeuttisista hoitomuodoista löytyy Purentafysiologinen hoito -artikkelistamme.

Lääkeaineet

Bruksauksen aiheuttamiin lihaskipuihin sekä leukaniveloireiden akuuttiin hoitoon voidaan käyttää tavanomaisia kipulääkkeitä, kuten parasetamolia, ibuprofeiinia, naprokseenia tai diklofenaakkia.

Lihaksiin vaikuttavista aineista esimerkiksi lihasrelaksantit voivat joissain tilanteissa auttaa pahimpiin lihasjännitystiloihin. Bruksauksen hoidossa ne eivät kuitenkaan ole ensisijaisia hoitokeinoja. Myöskään muista lääkeaineista kuten mieliala- ja rauhoittavista lääkkeistä ei ole tarvittavaa näyttöä, ja niiden haitat saattavat olla hyötyjä suuremmat.

Botuliinitoksiinia (esim. Botox) voidaan käyttää puremalihasten aktiivisuuden vähentämiseksi. Botuliinitoksiinin vaikutus perustuu lihasten toiminnan välaikaiseen lamaamiseen. Botoxin vaikutus kestää noin kolmen kuukauden ajan. Botuliinitoksiinin haittoina ovat muun muassa puremalihasten heikkous, jolloin muun muassa syöminen vaikeutuu. Suomessa botuliinitoksiinia käytetään harvemmin bruksismin tai puremalihasoireiden hoitoon.

Bruksaukselle altistavia aineita kuten runsasta alkoholin ja kofeiinin käyttöä tulisi välttää. Samoin tupakoinnin lopettamisesta voi olla pitkällä aikavälillä hyötyä myös hampaiden narskutteluun.

Purentakiskot

Hampaiden narskuttelun hoidossa yleisimmin käytetty hoitomuoto on purentakisko. Hampaiden suojaamiseksi narskuttelulta käytetään useimmiten kovasta akryylimuovista valmistettua stabilisaatiokiskoa.

Alla olevalla videolla on näytetty purentakiskon valmistamisen vaiheet.

Purentakiskoa käytetään yleensä öisin, mutta käyttö myös päiväsaikaan on mahdollista. Kiskon käyttö näyttäisi vähentävän hampaiden yöaikaista narskuttelua ja siten helpottavan muun muassa puremalihas- ja leukanivelkipuja.

Purentakisko myös suojaa hampaita narskuttelun aiheuttamalta kulumiselta.

Purentakiskon vaikutusmekanismeja bruksaukseen ei tarkkaan tunneta. Purentakiskon käyttö lisää ainakin tietoisuutta bruksausesta ja saattaa siten vähentää hampaiden narskuttelua. Purentakisko muuttaa lisäksi purentaa ja purentakorkeutta sekä leukanivelten asemaa.

Purentakiskon käyttö aiheuttaakin uudenlaisia tuntemuksia leukojen suhteista, leukanivelten asemasta ja puremalihaksista, jotka saattavat olla osa bruksausta vähentävää vaikutusta.

Lisätietoa purentakiskoista löytyy Purentakisko-artikkelistamme.

Biopalaute

Biopalaute eli biofeedback -hoidossa potilas saa ääni-, tunto- tai visuaalisen signaalin esimerkiksi hampaita narskuteltaessa. Palautteen perusteella potilas pyrkii kontrolloimaan ja vähentämään bruksausta. Biopalaute saattaa vähentää hieman päiväaikaista bruksausta.

Biopalaute-laitteita käytetään pääasiassa tutkimuskäytössä ja harvoin bruksauksen hoitoon.

Purentafysiologinen konsultaatio Helsingissä ja Vantaalla

Purentafysiologisella tutkimuksella tarkoitetaan puremalihas- ja leukanivelongelmien diagnosointia.

Purentafysiologisiin ongelmiin kuuluu esimerkiksi leukanivelten naksuminen, suun avausongelmat, hampaiden narskuttelu ja puremalihaskivut.

Purentafysiologisen hoidon hinta-arvion saat konsultaatiokäynnin yhteydessä.

Hampaiden narskuttelun; varaa aika konsultaatioon

Purentafysiologinen konsultaatio kestää noin 15 minuuttia. Konsultaatio maksaa 125 euroa, ja hintaan sisältyy:

  • Puremalihasten ja leukanivelten kliininen tutkimus
  • Purennan tutkimus
  • Tarvittaessa panoraamaröntgenkuva
  • Hoitosuositus
Tule ilmaiselle
konsultaatiokäynnille

Isong U, Gansky SA, Plesh O. Temporomandibular joint and muscle disorder-type pain in U.S. adults: the National Health Interview Survey. J Orofac Pain 2008;22:317-322.

Lobbezoo F, Ahlberg J, Manfredini D et al. Are bruxism and the bite causally related? J Oral Rehabil 2012;39:489-501.

Manfredini D, Winocur E, Guarda-Nardini L et al. Epidemiology of bruxism in adults: a systematic review of the literature. J Orofac Pain 2013;27:99-110.

Okeson JP. Management of Temporomandibular Disorders and Occlusion. Chapters 7 and 15. 7th Edition. Elsevier Mosby 2013.

Rintakoski K. Sleep bruxism - genetic factors and psychoactive substances: Studies in Finnish twins. Doctoral Dissertation. University of Helsinki 2014.

Sato M, Iizuka T, Watanabe A et al. Electromyogram biofeedback training for daytime clenching and its effect on sleep bruxism. J Oral Rehabil 2014 Sep 25. doi: 10.1111/joor.12233. [Epub ahead of print].

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD). Käypä hoito -suositus 2013.