Menu
Varaa
Sulje
Varaa

Karies eli hampaiden reikiintyminen

Karies on bakteereiden aiheuttama sairaus, joka muodostaa hampaaseen reiän. Hoitamattomana karies voi aiheuttaa vakavia hammastulehduksia.

Miksi hampaat reikiintyvät?

Karieksen eli hampaiden reikiintymisen aiheuttavat suussa elävät bakteerit, jotka tuottavat sokereista happoa. Bakteereiden tuottama happo liuottaa hammasta suojaavasta kiilteestä mineraaleja ja aiheuttaa hampaaseen reiän.

Karies ja hampaan reikä hoidetaan paikkauksella. Karies hampaassa sijaitsee yleensä takahampaassa.

Alkava karies näkyy usein tummentumana hampaan pinnalla

Karieksen muodostumiseen vaikuttavat

  • Suun bakteerikoostumus, eli kariesta aiheuttavien bakteereiden (mm. streptococcus mutans, laktobasillit) osuus suun bakteerikannasta.
  • Ruokavalio ja etenkin sokereiden käyttö.
  • Hampaiden vastustuskyky, esimerkiksi hammasta suojaavan kiilteen paksuus sekä syljen koostumus.

Karieksen muodostumiseen vaikuttavien tekijöiden osuus on eri ihmisillä vaihtelee. Kariesriskiin vaikuttavat tekijät voidaan esittää Keyesin ympyrämallilla: mitä suurempi ympyrä, sitä enemmän tekijä vaikuttaa karieksen syntyyn.

Keyesin ympyrämalli esittää kariekseen vaikuttavia tekijöitä.

Kuvituksessa kuvataan henkilöä, jolla hampaiden vastustuskyky (hammas) on merkittävin kariekseen vaikuttava tekijä. Ravinto ja suun bakteerikoostumus vaikuttavat karieksen syntyyn yhtä paljon.

Miten välttää hampaiden reikiintyminen?

Neljä tapaa ehkäistä kariesta

  1. hampaiden harjaus kahdesti päivässä fluorihammastahnalla
  2. hammasvälien puhdistus kerran päivässä
  3. terveellinen ruokavalio
  4. säännöllinen ruokailurytmi.

Hampaiden puhdistus

Huono suuhygienia on yksi yleisimmistä syistä hampaiden reikiintymiseen. Vaikka hampaat ovat rakenteeltaan normaalit ja ruokavalio on terveellinen, hampaiden reikiintymisen riski lisääntyy ilman huolellista ja säännöllistä puhdistusta.

Hampaiden reikiintymisriskiä voi pienentää harjaamalla hampaat kahdesti päivässä fluorihammastahnalla sekä puhdistamalla hammasvälit kerran päivässä. Lisäksi ksylitolituotteiden käyttö ruokalujen jälkeen sekä mahdollisesti fluoripitoisen suuveden käyttö 1-2 kertaa vuorokaudessa vähentävät kariesriskiä.

Hammasvälien puhdistus on tärkeää, koska hammasväleihin kertyy helposti ruokaa ja bakteereja. Alla on esitetty, kuinka hammasvälit puhdistetaan tehokkaasti hammaslangalla.

Kiilteestä huolehtiminen

Terveen hampaan suojana on kova kiillekerros, joka suojaa reikiintymiseltä. Syljen mineraalit sekä fluori vahvistavat kiillettä ja korjaavat pienet kiillevauriot. Kuiva suu sekä riittämätön fluorinsaanti voivat heikentää hampaiden kiillettä sekä altistaa karieksen muodostumiselle.

Myös hampaiden eroosio, kehityshäiriöt ja harjausvauriot altistavat karieksen muodostumiselle.

Syljeneritystä lisäävät muun muassa riittävä veden juonti ja kovan ruoan pureskelu. Hampaat tulee harjata kahdesti päivässä fluorihammastahnalla sekä käyttää tarvittaessa fluoritabletteja tai fluoripitoista suuvettä. Hammasvauriot tulee paikata ja korjata.

Liian voimakas harjaaminen voi aiheuttaa ikenien vetäytymistä ja heikentää kiillettä. Heikentynyt kiille altistaa hampaiden reikiintymiselle.

Hampaiden väärä harjaustekniikka sekä liian kova hammasharja voivat aiheuttaa hampaiden harjausvaurioita sekä altistaa hampaita reikiintymiselle.

Terveellinen ruokavalio

Sokeripitoinen ruokavalio lisää happoa tuottavien bakteerien määrää suussa. Bakteereiden tuottama happo liuottaa hampaan suojana olevaa kiillettä. Mikäli ruokailurytmi on liian tiheä (napostelu ruokailujen välissä), sylki ei ehdi korjata happojen aiheuttamia vaurioita kiilteessä, ja hampaaseen syntyy ennen pitkään reikä.

Ruokavaliotaan voi parantaa vähentämällä sokeripitoisia ruoka-aineita ja käyttämällä ksylitolituotteita. Säännöllinen ruokailurytmi antaa hampaille aikaa palautua ruokailujen aiheuttamista happohyökkäyksistä.

Sokeripitoiset ruoka-aineet kuten limsat aiheuttavat hampaiden reikiintymistä.

Limsa aiheuttaa happohyökkäyksen suussa. Jos limsoja juodaan jatkuvasti, ei sylki ehdi korjata happohyökkäyksen aiheuttamia vahinkoja ja hampaisiin tulee helposti reikiä.

Kariesbakteereiden tarttuminen

Kariesta aiheuttavilla bakteereilla on ainakin kaksi yhteistä ominaisuutta: niiden täytyy pystyä kiinnittymään hampaiden pinnoille sekä tuottamaan sokereista happoa. Lisäksi kariesbakteereille on ominaista viihtyminen happamassa ympäristössä.

Karieksen aiheuttajabakteerit ovatkin yleensä ns. mutans streptokokkeja (Streptococcus mutans, Streptococcus sorbinus) sekä laktobasilleja.

Vanhempien kannattaa välttää suukontaktia lasten kanssa.

Sylkikontaktia lasten kanssa tulee välttää, sillä ne lisäävät kariesriskiä lapsen maito- ja pysyvissä hampaissa.

Happoa tuottavien bakteereiden määrää suussa lisäävät

  • sokeripitoinen ruokavalio
  • huono suuhygienia
  • runsas ja varhainen Streptococcus mutans -infektio lapsuudessa
  • bakteereiden tarttumapinnat hampaissa – esimerkiksi paikkaamattomattomat reiät, hammasproteesit, oikomiskojeet ja huonokuntoiset hammaspaikat.

Streptococcus mutans -bakteerit tarttuvat lapsuudessa yleensä omilta vanhemmilta, useimmiten äidiltä. Tartunta tapahtuu, kun lapsen suussa on tarttumapintaa (hampaita) bakteereille, yleensä noin 1,5–2,5 -vuotiaana.

Tutkimusten mukaan aikainen Streptococcus mutans –tartunta lisää kariesalttiutta maito- ja pysyvissä hampaissa. Tästä syystä sylkikontaktia (esim. saman lusikan käyttöä) aikuisten ja lapsen välillä tulee minimoida.

Kiillekaries (alkava karies)

Kiillekaries tarkoittaa alkavaa kariesta, joka on aiheuttanut vaurion hampaan kiilteeseen, mutta ei ole edennyt vielä hammasluuhun (dentiiniin) asti. Kiillekariesta esiintyy yleisimmin poskihampaiden vaikeimmin puhdistettavilla alueilla kuten hammasväleissä, ienrajoissa ja purupinnoilla.

Alkavaa kariesta ei tarvitse paikata, vaan sen etenemisen voi pysäyttää muun muassa huolellisella hampaiden puhdistuksella sekä välttämällä sokereita. Hoitona voi olla hammaslääkärin tai suuhygienistin suorittama hampaiden käsittely fluorilla tai hampaiden pinnoitus.

Alkava reikä hampaassa voi aiheuttaa vihlontaa. Jos karies ulottuu hammasluun puolelle, reikä täytyy paikata.

Alkavaksi kariekseksi kutsutaan hampaassa olevaa reikää, joka on vielä kiilteen puolella (keskellä). Alkavaa kariesta ei tarvitse paikata, vaan sen etenemisen voi pysäyttää huolellisella hampaiden puhdistuksella ja sokereiden välttämisellä. Kiilteen läpi hammasluun puolelle ulottuva karies (oikealla) täytyy paikata.

Dentiinikaries

Jos karies etenee kiilteen läpi hammasluun puolelle, karies kutsutaan dentiinikariekseksi. Dentiinikarieksen hoitona on hampaan paikkaus. Hoitamattomana karies voi edetä lähelle hampaan ydintä ja aiheuttaa hampaan ytimen tulehduksen (pulpiitti).

Karieksen hoidossa on tärkeää paikata reikiintyneet hampaat sekä estää uusien reikien muodostuminen. Hampaiden paikkauksessa pienet reiät voidaan korjata muovi- tai amalgaamipaikalla. Laajemmin vaurioitunut hammas saattaa kestää paremmin, mikäli se korjataan esimerkiksi keraamisella tai kullasta valmistetulla paikalla tai kruunulla.

Röntgenkuvan avulla voidaan selvittää, kuinka pitkälle karies on edennyt.

Alkavan ja paikkausta vaativan karieksen erottaminen voi olla hankalaa ilman röntgenkuvausta.

Juurikaries

Kariesta esiintyy yleisimmin hampaiden purupinnoilla ja hammasväleissä. Kun kariesta esiintyy hampaan juuren alueella ienrajassa, kariesta kutsutaan juurikariekseksi. Samoin kuin kiille- ja dentiinikaries, juurikariesta aiheuttavat suun bakteereiden tuottamat hapot. Hampaan juuren alueella ei kuitenkaan ole kiillettä hampaan suojana, jolloin juuren alue reikiintyy helposti.

Kiille- ja dentiinikariesta voi esiintyä kaiken ikäisillä, mutta juurikaries on yleisintä vanhuksilla.

Vanhuksilla juurikaries on muuta väestöä yleisempää.

Monet ikääntymisen aiheuttamat suumuutokset ja -sairaudet altistavat juurikariekselle. Tällaisia ovat esimerkiksi hampaan juurten paljastuminen parodontiitin tai ienvetäytymien vuoksi sekä syljenerityksen heikentymisestä johtuva suun kuivuminen.

Juurikariesta voi olla hankala havaita, koska se sijaitsee usein ienrajassa tai jopa ikenen alla. Juurikaries voi edetä hyvin nopeasti, joskus myös ilman oireita.

Juurikariesta voi olla hyvin hankala hoitaa etenkin, jos karies ulottuu ikenen alle. Hoitona on hampaan paikkaus tai hampaan poisto. Mikäli karies on edennyt hampaan ytimeen asti, hammas juurihoidetaan ennen paikkausta.

Tule ilmaiselle
konsultaatiokäynnille

Keyes PD. The infectious and transmissible nature of experimental dental caries. Arch Oral Biol 1960;1:304-320.

Marinho VC. Cochrane reviews of randomized trials of fluoride therapies for preventing dental caries. Eur Arch Paediatr Dent 2009;10:183-191.

Rodrigues JA, Lussi A, Seemann R et al. Prevention of crown and root caries in adults. Periodontol 2000 2011;55:231-249.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Karies (hallinta). Käypä hoito 2009.

Wolff A, Fox PC, Porter S et al. Established and novel approaches for the management of hyposalivation and xerostomia. Curr Pharm Des 2012;18:5515-5521.