Menu
Varaa
Sulje
Varaa

Hammaskiven poiston hinta ja toimenpiteen suoritus

Hammaskiveä syntyy, kun hampaiden pinnan bakteeripeite kalkkeutuu syljen vaikutuksesta ja muuttuu hammaskiveksi. Hammaskivi aiheuttaa ientulehdusta.

1. Hammaskiven poisto

Alla olevalla videolla on näytetty hammaskiven poisto ultraäänilaitteella sekä värjäymien poisto jauhepuhdistuksella ja karkealla hammastahnalla.

Koska hammaskivi on kovaa, kalkkeutunutta bakteerimassa, hammaskiven poisto vaatii joko ultraäänilaitteen tai hammaskiven poistoon tarkoitettuja käsi-instrumentteja. Ultraäänilaite tuottaa korkeataajuista (noin 25000-30000 Hz) värähtelyä, joka vesihuuhtelun ohella irrottaa hampaan pinnalta hammaskiveä ja muita epäpuhtauksia kuten plakkia ja värjäytymiä.

Käsi-instrumenteilla puhdistettaessa hammaskivi poistetaan hampaan pinnalta mekaanisesti ”raaputtamalla”. Oikein käytettynä ultraäänilaite ja käsi-instrumentti eivät vahingoita hampaita.

Hammaskiven poisto voidaan tehdä esimerkiksi ultraäänilaitteella tai terävällä hammaskiven poistoinstrumentilla.

Ultraäänilaite irroittaa hammaskiveä ja muita epäpuhtauksia hampaan pinnalta tiheällä värähtelyllä sekä vesihuuhtelulla.

Hammaskiven poistoa varten hampaat ja ikenet voidaan tarvittaessa puuduttaa. Herkistä ikenistä kärsiville voidaan käyttää esimerkiksi pintapuudutusgeeliä, joka levitetään ikenen pintaan. Puudutusgeeli puuduttaa vain ikenen pinnan, jolloin puudutuksen tunne on vain ikenissä toisin kuin pistoksena laitettavassa puudutuksessa.

Kun hammaskivi on poistettu, hampaat voidaan lopuksi puhdistaa karkealla, fluoripitoisella hammastahnalla tai jauhepuhdistuksella. Karkealla hammastahnalla ja jauhepuhdistuksella saadaan poistettua hampaan pinnalta loput hammaskiven muruset sekä värjäytymät. Mikäli hammaskiveä kertyy helposti, hammaskiven poisto tulisi suorittaa säännöllisesti iensairauksien ehkäisemiseksi.

Alla on valokuvat ennen ja jälkeen hammaskiven poiston. Kuten valokuvista nähdään, hammaskivestä johtuva ikenien tulehdus häviää yleensä hammaskiven poiston jälkeen.

Hammaskiven poiston jälkeen saattaa esiintyä hampaiden vihlontaa, joka voi kestää muutamasta päivästä muutamaan viikkoon.

2. Hammasplakki

Hampaiden pinnalla olevaa järjestäytynyttä bakteerikasvustoa kutsutaan plakiksi tai biofilmiksi. Plakkia muodostuu, kun syljessä olevat proteiinit tekevät puhtaan hampaan pinnalle ohuen kalvon, johon tietyt suun bakteerit pystyvät kiinnittymään.

Nämä bakteerit puolestaan tarjoavat kiinnityskohtia muille suun bakteereille. Bakteereiden määrä kasvaa erityisen nopeasti, mikäli niille on tarjolla riittävästi sokeripitoista ravintoa. Yhdessä grammassa plakkia on noin sata miljardia bakteerisolua.

Plakin koostumus vaihtelee suuresti hampaiston eri osissa. Kariekseen eli hampaiden reikiintymiseen liittyy happoja tuottavia ja happamissa oloissa viihtyviä Streptococcus mutans -bakteereja. Niitä esiintyy erityisesti hampaiden purupintojen uurteissa ja hampaiden väleissä.

Ienrajoissa ja ikenen alla viihtyvät puolestaan hapettomia oloja kestävät anaerobiset bakteerit.

3. Hammaskiven aiheuttamat ongelmat ja niiden ennaltaehkäisy

Hammaskivi tarjoaa otollisen alustan elävien bakteereiden kiinnittymiselle. Siksi hammaskivi aiheuttaa helposti ientulehdusta ja on tärkeä riskitekijä parodontiitin muodustumiselle.

Hammaskivi ja ientulehdus.

Hammaskivi aiheuttaa ientulehdusta. Ientulehdus johtuu hammaskiven sisältämistä bakteereista, ja aiheuttaa ikenien punoitusta ja turvotusta.

Ientulehduksessa ja parodontiitissa suun bakteerikoostumus muuttuu. Hapettomissa oloissa viihtyvien anaerobisten bakteereiden määrä suussa lisääntyy. Nämä bakteerit tuottavat kaasuja, jotka ilmenevät pahanhajuisena hengityksenä.

Huokoisen rakenteensa vuoksi hammaskiveen tarttuu helposti myös pigmenttejä ruoasta ja juomista, minkä vuoksi hammaskivi aiheuttaa hampaiden värjäymiä ja tummumista.

Koska syljen koostumukseen ei juurikaan pysty itse vaikuttamaan, hammaskiven muodostumista voi hidastaa vähentämällä bakteereiden määrää suussa: puhdistamalla hampaat fluorihammastahnalla, käyttämällä ksylitolituotteita sekä välttämällä sokeripitoisia ruoka-aineita.

Sokeri

Hammaskiven muodostumista voi hidastaa välttämällä sokeripitoisia ruoka-aineita, kuten limsoja.

4. Hammaslääkärin tai suuhygienistin valinta

Ientulehduksen hoitoon tai parodontiitin ylläpitohoitoon liittyvän hammaskiven voi yleensä poistaa sekä hammaslääkäri että suuhygienisti.

Vaikeiden ientulehdusten hoitoon sekä parodontiittiin liittyvät hoidot sisältävät muutakin hoitoa ja hoidon arviota kuin hammaskiven poiston, joten niiden hoidosta vastaa joko yleishammaslääkäri tai parodontologian erikoishammaslääkäri.

Hammaskiven poisto suuhygienistin suorittamana voi olla hieman edullisempi kuin hammaslääkärin suorittamana.

Terveyskeskuksessa toimenpide maksaa käyntimaksun lisäksi noin 20–50 euroa. Yksityisvastaanotoilla hinnat vaihtelevat vastaanotoittain, ja yksityisesti tehdystä toimenpiteestä on mahdollista saada Kela-korvaus.

5. Hammaskiven muodostuminen

Hammaskiveä muodostuu, kun hampaiden pinnalla elävät bakteerit alkavat saostua syljen sisältämien mineraalien – lähinnä kalsiumin ja fosfaatin – vaikutuksesta. Hammaskiven muodostuminen riippuu siis sekä syljen koostumuksesta että etenkin bakteereiden määrästä hampaiden pinnoilla.

Hammaskivi on kalkkeutunutta bakteerimassaa, joka aiheuttaa ientulehdusta. Hammaskiven poisto

Sylkeä on lähes jatkuvasti suun pohjassa. Siksi etenkin alaetuhampaiden sisäpinnoille muodostuu helposti hammaskiveä.

Suussa tärkein laukaiseva tekijä syljessä olevien kalsiumin ja fosfaatin saostumiselle on hampaiden pinnoille kerääntyvä bakteeripeite, plakki.

Mikäli syljen kalsium ja fosfaattipitoisuudet ovat korkeat, hampaiden pinnoille kerääntynyt plakki aiheuttaa kalsiumin ja fosfaatin kiteytymisen ja siten hammaskiven muodostumisen. Hammaskivi on siis syljen mineraalien kiteyttämää bakteerimassaa.

Plakin sekä syljen sisältämien mineraalien lisäksi hammaskiven muodostumiseen vaikuttaa syljen happamuus. Tuore sylki on aluksi hieman normaalia emäksisempää, mikä edistää hammaskiven muodostumista.

Tämän vuoksi hammaskiveä kertyy erityisen helposti yläposkihampaiden ja alaetuhampaiden kohdalle, jossa sylkirauhaset tuottavat suurimman osan suuhun tulevasta syljestä. Syljen normaali pH on noin 6,5-7,5.

Hammaskivi aiheuttaa mm. ientulehdusta ja pahanhajuista hengitystä.

Hammaskiveä kertyy vähitellen varsinkin ienrajoihin, missä se aiheuttaa esimerkiksi ientulehdusta.

Nopeimmillaan hammaskiveä voi syntyä muutamassa viikossa, mutta suurin osa kalkkeutumisesta tapahtuu kuukausien ja vuosien kuluessa. Hammaskiveä muodostuu yleensä aluksi hampaan ja ikenen rajaan, mutta myöhemmässä vaiheessa hammaskiveä voi muodostua myös ikenen alle.

Näkyvä hammaskivi on yleensä väriltään keltaista, ikenen alla oleva hammaskivi tummaa.

Hampaiden lisäksi hammaskiveä voi muodostua hammasimplanttien ja muiden hammasproteesien sekä oikomiskojeiden pinnoille.

6. Hammaskiven koostumus

Hammaskivi sisältää suussa eläviä bakteereita ja syljen sisältämien mineraalien yhdisteitä. Syljen sisältämien kalsiumin ja fosfaatin lisäksi hammaskivessä voi olla myös muita mineraaleja kuten magnesium- ja pii-yhdisteitä.

Hammaskiven koostumus voi vaihdella hampaiston eri osissa. Esimerkiksi yläposkihampaisiin muodostunut hammaskivi on kalkkeutuneempaa ja sisältää vähemmän karbonaattiyhdisteitä verrattuna alahampaiden hammaskiveen.

7. Hammaskiven muodostumista hidastavat aineet

Klooriheksidiini

Yksi tehokkaimmista hammaskiven muodostumista hidastavista yhdisteistä on klooriheksidiini. Klooriheksidiini on vaikealiukoinen, erittäin emäksinen ja maultaan karvas yhdiste.

Hammastahnan ainesosat voivat estää hammaskiven muodostumista.

Hammastahnat ja suuvedet sisältävät hammaskiven muodostumista estäviä ainesosia kuten klooriheksidiiniä, triklosaania ja eteerisiä öljyjä.

Klooriheksidiinin hammaskiven muodostumista ehkäisevä vaikutus perustuu sen kykyyn tuhota suun bakteereita. Klooriheksidiinin molekyylit sitoutuvat bakteereiden solukalvoon, muuttavat bakteereiden solun pinnan sähköistä varausta ja aiheuttavat solun kuoleman.

Bakteereiden lisäksi klooriheksidiinillä on tehoa suun sieni-infektioiden hoidossa. Klooriheksidiini on vaikuttavana aineena useissa suuvesissä.

Triklosaani

Triklosaani on aromaattinen yhdiste, joka estää bakteereiden kasvua. Triklosaanimolekyyli sitoutuu bakteereiden solukalvoon ja häiritsee bakteereiden rasva-aineenvaihduntaa ja sitä kautta niiden kasvua ja lisääntymistä.

Triklosaania käytetään muun muassa hammastahnoissa estämään suun bakteereiden kasvua ja vähentämään hammaskiven muodostumista.

Eteeriset öljyt

Eteeriset öljyt on todettu tehokkaiksi yhdisteiksi hammaskiven muodostumisen estossa. Niiden teho perustuu bakteereiden kasvua hidastavaa vaikutukseen, jolloin hampaiden pinnalla on vähemmän bakteereita eikä hammaskiveä pääse muodostumaan.

Eteeriset öljyt ovat vaikuttavina aineina useissa suuvesissä ja hammastahnoissa. Niitä ovat esimerkiksi mentoli, fenoli, tymoli, eugenoli, metyylisalisylaatti ja eukalyptoli.

Sinkkisitraatti

Sinkkisitraatti hidastaa tiettyjen mineraalien muodostumista sekä häiritsee bakteereiden kasvua ja lisääntymistä. Hammaskiven muodostumista estävää sinkkisitraattia käytetään hammastahnoissa.

Hammaskiven poiston suorittaa hammaslääkäri tai suuhygienisti. Hammaskivi poistetaan joko ultraäänilaitteella tai hammaskiven poistoon tarkoitetuilla instrumenteilla sekä tarvittaessa viimeistellään karkealla hammastahnalla (pastapuhdistus) tai soodapuhdistuksella. Hammaskiven poisto on yleisimpiä hammashoidon toimenpiteitä.

Tavanomaisen hammaskiven poiston voi suorittaa sekä hammaslääkäri että suuhygienisti. Vaativammat, parodontiitin hoitoon liittyvän hammaskiven poiston suorittaa yleishammaslääkäri tai parodontologian erikoishammaslääkäri. Hammaskiven poistosta veloitetaan yleensä toimenpiteen keston mukaan, ja hinnat voivat olla muutamasta kymmenestä eurosta pariin sataan euroon.

Tule ilmaiselle
konsultaatiokäynnille

Apatzidou DA. Modern approaches to non-surgical biofilm management. Front Oral Biol 2012;15:99-116.

Gunsolley JC. A meta-analysis of six-month studies of antiplaque and antigingivitis agents. J Am Dent Assoc 2006;137:1649-1657.

Hayashizaki J, Ban S, Nakagaki H et al. Site specific mineral composition and microstructure of human supra-gingival dental calculus. Arch Oral Biol 2008;53:168-174.

Jepsen S, Deschner J, Braun A et al. Calculus removal and the prevention of its formation. Periodontol 2000 2011;55:167-188.

Marsh PD. Dental plaque as a biofilm and a microbial community - implications for health and disease. BMC Oral Health 2006;6:S14.

Sosiaali- ja terveysministeriö. Kunnallisen hammashuollon maksut.