7 asiaa, jotka kannattaa tietää parodontiitista

Parodontiitti on bakteereiden aiheuttama sairaus, joka tuhoaa hampaan kiinnityskudoksia. Hoitamattomana parodontiitti aiheuttaa hampaiden menetyksiä.

1. Parodontiitti on vakava suun tulehdussairaus

Parodontiitti tarkoittaa hampaan kiinnityskudoksia tuhoavaa sairautta, jonka aiheuttavat suussa elävät bakteerit. Parodontiitti on monitekijäinen sairaus, jonka muodostumiseen altistavat perimän lisäksi huono suuhygienia, yleissairaudet kuten diabetes sekä tupakointi.

Parodontiitin hoidon tavoitteena on muun muassa pysäyttää hampaiden kiinnityskudoksien tuho.

Parodontiitti aiheuttaa luun ja ikenien vetäytymistä.
Hammaskivi ja sen sisältämät bakteerit ovat tärkeä riskitekijä parodontiitin muodostumiselle. Hammaskiven poisto kuuluu tärkeänä osana parodontiitin ehkäisyyn ja hoitoon.

2. Parodontium suojaa hammasta ja kiinnittää sen leukaluuhun

Hammas kiinnittyy leukaluuhun hampaan ja leukaluun välissä olevien säikeiden, parodontaaliligamenttien, avulla. Lisäksi hampaat kiinnittyvät ikeneen sekä suoraan ikenen pintasoluihin että kiinnityssäikeiden avulla.

Hampaan ympäristöönsä kiinnittäviä kudoksia (mm. ien, ligamentit, alveoliluu) kutsutaan parodontiumiksi. Parodontiumin tehtävänä on suojata hammasta mikrobeilta sekä kiinnittää hammas leukaluuhun.

Parodontium suojelee hammasta mikrobeita vastaan monin eri tavoin. Esimerkiksi ikenen pinnan solut pystyvät tuottamaan bakteereiden kasvua ja lisääntymistä hidastavia yhdisteitä sekä houkuttelemaan mikrobeita tuhoavia puolustussoluja tulehduspaikalle.

Ikenen pinnan solut myös uusiutuvat nopeasti, jolloin tuhoutuneiden solujen tilalle tulee jatkuvasti uusia, toimintakykyisiä soluja. Ienkudoksen puolustuskyky sekä reagointitapa bakteereiden aiheuttamaan ärsytykseen ovat yksilöllisiä.

3. Parodontiitti voi saada hampaat heilumaan

Hammasta ympäröivä ien pystyy torjumaan kohtuullisen määrän bakteereita, mutta määrän kasvaessa ikenen puolustuskyky saattaa pettää. Erityisesti hammaskiven muodostuminen hampaan pintaan helpottaa uusien bakteereiden kiinnittymistä ja lisääntymistä hampaan pinnalla, mikä altistaa iensairauksille.

Hammaskiven muodostuminen altistaa parodontiitille.
Hammaskiven muodostuminen altistaa iensairauksille.

Hampaan ja ikenen liitoskohdan pettäessä bakteerit pääsevät tunkeutumaan ikenen ja hampaan liitoskohdan läpi. Ikenen alla bakteerit lisääntyvät ja muodostavat hampaan pinnalle bakteeripeitteen, plakin.

Syljen mineraalien vaikutuksesta ikenen alla oleva plakki kovettuu, jolloin ikenen alle muodostuu hammaskiveä. Kovettunut hammaskivi toimii kasvualustana uusille bakteereille, mikä ylläpitää ja edistää tulehduksen leviämistä.

Parodontiitin oireet ja hoito. Hampaan kiinnityskudosten tulehdussairaus.
Parodontiitti on hampaan kiinnityskudosten tulehdussairaus, joka tuhoaa hampaan kiinnityskudoksia ja heikentää hampaan kiinnittymistä leukaluuhun.

Bakteereiden tunkeutuessa ikenen alle ien puolustautuu. Jotta tulehdus pysyisi paikallisena, ienkudos rajoittaa tulehduksen leviämistä tuhoamalla tulehtunutta, ikenen ja hampaan välistä kiinnityskudosta ikenen tuottamien aineiden (proteaasit) avulla.

Tulehduksen edetessä sekä bakteereista että ienkudoksesta peräisin olevat aineet johtavat luuta hajottavien solujen aktivoitumiseen ja vähitellen leukaluun tuhoutuminen hampaan ympäriltä alkaa.

Parodontiitin edetessä hampaan kiinnitys leukaluuhun heikkenee ja johtaa lopulta hampaan lisääntyneeseen liikkuvuuteen ja mahdollisesti hampaan irtoamiseen.

Parodontiitti ja riskitekijät

Parodontiitin kehittymiseen ja etenemiseen vaikuttavat muun muassa

  1. suun bakteereiden määrä ja laatu
  2. hampaan kiinnityskudosten (parodontium) puolustuskyky
  3. hampaan kiinnityskudoksiin vaikuttavat ympäristötekijät kuten tupakointi.

Suun bakteereista tiettyjen bakteereiden (mm. Porphyromonas gingivalis, Aggregatibacter actinomycetemcomitans) korkea suhteellinen osuus suun bakteereista on yksi parodontiitin tärkeä riskitekijä.

Ienkudoksen toiminnan kannalta kehon yleiskunto, puolustussolujen toiminta, mahdolliset yleissairaudet sekä ravinto ja tupakointi vaikuttavat parodontiumin puolustuskykyyn ja siten parodontiitin kehittymiseen.

Tupakointi ja huono suuhygienia altistavat parodontiitille.
Tupakointi ja huono suuhygienia altistavat parodontiitille.

4. Parodontiitti vaikuttaa myös muualle kehoon

Hoitamattomana parodontiitti aiheuttaa kiinnityskudoksia tuhoavaa tulehdusta hampaita ympäröivissä kudoksissa. Mikäli parodontiitti on levinnyt koko hampaistoon, tulehtuneen ienkudoksen pinta-ala voi vastata noin kämmenen kokoa.

Koska tulehdus on piilossa suun sisässä, parodontiitti jää usein havaitsematta ja hoitamatta, mutta sen vaikutukset eivät rajoitu vain suuhun ja hampaisiin. Parodontiitti saattaa olla tärkeä riskitekijä muun muassa sydän- ja verenkiertosairauksien (mm. sydän- ja aivoinfarkti, endokardiitti, ateroskleroosi), diabeteksen sekä Alzheimerin taudin kehittymisessä.

Verenkierron kautta bakteereilla on pääsy koko kehoon, ja hoitamaton parodontiitti voi olla riskitekijä monille yleissairauksille. Vastaavasti hampaita ympäröivät kudokset ja varsinkin ien reagoivat herkästi moniin terveydentilan muutoksiin sekä lääkeaineisiin.

Esimerkiksi murrosiässä tapahtuvat hormonitoiminnan muutokset yhdessä suun bakteerikoostumuksen muutosten kanssa voivat aiheuttaa ientulehdusta (puberteettigingiviitin), johon voi liittyä myös ikenien liikakasvua (hyperplastinen gingiviitti). Ientulehdus paranee yleensä hammaskiven poistolla sekä huolehtimalla hyvästä suuhygieniasta.

Raskauden aikaiset hormonitoiminnan muutokset lisäävät limakalvojen verisuonitusta ja voivat aiheuttaa ikenien lisääntynyttä verenvuototaipumusta. Myös suun bakteerikoostumukseen saattaa raskauden aikana tulla muutoksia ientulehdusta suosivaan suuntaan.

5. Parodontiittia hoidetaan monin eri tavoin

Parodontiitin hoito alkaa hammaslääkärin suorittamalla suun tutkimuksella, johon kuuluu suun perustarkastuksen lisäksi erityisesti hampaiden kiinnityskudosten ja purennan tutkimus.

Suun tutkimuksen ohella selvitetään parodontiitin hoitoon vaikuttavat tekijät kuten yleissairaudet, lääkitykset, tupakointi sekä suun omahoidon onnistuminen.

Hoidon aluksi potilaalle opetetaan hampaiden puhdistustekniikat ja näytetään oikeat välineet hampaiden harjaukseen sekä hammasvälien puhdistukseen.

Varsinainen hoito voidaan aloittaa huonokuntoisten hampaiden poistolla, joita ei enää pystytä tai kannata hoitaa. Tämän jälkeen hampaiden pinnoilla oleva bakteeripeite – plakki ja hammaskivi – poistetaan.

 

 

Lisäksi bakteereiden uudelleenkiinnittyminen pyritään ennaltaehkäisemään mm. hiomalla ja kiillottamalla terävien ja karheiden hammaspaikkojen reunat. Tarvittaessa tehdään myös muuta hampaiden perushoitoa kuten hampaiden paikkauksia. Koska parodontiitin vaurioittamat hampaat ovat normaalia heikommin kiinni leukaluussa, tasapainoinen ja riittävä purenta ovat sekä hampaiden kestävyyden että riittävän ruoan pureskelun kannalta tärkeitä.

Laajoja hammaspuutoksia voidaan korvata hammasimplanteilla tai muilla hammasproteeseilla.
Laajoja hammaspuutoksia voidaan korvata hammasimplanteilla tai muilla hammasproteeseilla (kuvassa).

6. Hyvä suuhygienia on parodontiittia sairastavalle tärkeää

Parodontiitin hoidon onnistumisen kannalta potilaan omahoidolla on ratkaisevan tärkeä merkitys. Koska parodontiitti on bakteereiden aiheuttama sairaus, hyvä suuhygienia on välttämätöntä hoidon onnistumiseksi. Säännöllinen ja oikeaoppinen hampaiden harjaus ja hammasvälien puhdistus, oikean ravinto sekä mahdollisen tupakoinnin lopettaminen ovat tärkeässä roolissa. Alla olevalla videolla on näytetty hammasvälien puhdistaminen hammasväliharjalla.

 

 

Koska ikenet reagoivat herkästi yleisterveyden muutoksiin, kokonaisvaltainen terveydestä huolehtiminen mukaan lukien riittävän liikunnan, unen ja mahdollisten muiden sairauksien kuten diabeteksen hyvä hoito parantavat parodontiitin hoidon ennustetta.

7. Hammaslääkärillä tulee käydä säännöllisesti

Parodontiitin hoito vaatii säännöllisiä ylläpitokäyntejä noin 2-6 kuukauden välein. Ylläpitohoidon suorittaa tilanteesta riippuen joko hammaslääkäri tai suuhygienisti. Ylläpitokäynnillä varmistetaan, että potilaan suun omahoito toimii, tarkistetaan hampaiden ja ikenien kunto sekä tehdään tarvittaessa hammaskiven poisto.

Koska parodontiitti on krooninen, hitaasti etenevä sairaus, sitoutuminen hyvän suuhygienian ylläpitoon sekä säännöllisiin ylläpitokäynteihin on edellytys onnistuneeseen parodontiitin hoitotulokseen.

Lisätietoa aiheesta

Kirjallisuus