Menu
Varaa
Sulje
Varaa

Hammastarkastus ja suun tutkimus

Hammastarkastus sisältää muun muassa hampaiden, ikenien ja suun limakalvojen tutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena on havaita suun sairaukset ja haitalliset tavat mahdollisimman pian, jotta suusairaudet voidaan ehkäistä ja hoitaa ajoissa.

Miksi käydä hammastarkastuksessa?

Hammastarkastukset tulisi tehdä säännöllisesti, jotta krooniset, hitaasti etenevät suun sairaudet voitaisiin todeta ja hoitaa ajoissa.

Myös haitalliset tavat ja tottumukset kuten väärä hampaiden harjaustekniikka, liian kova hammasharja tai hampaiden narskuttelu voivat aiheuttaa vakavia vaurioita hampaisiin, mikäli vaurioita ei havaita ajoissa. Haitalliset ruokailutottumukset tai huono hampaiden hoito eivät näy heti, vaan sairaudet ja vauriot kehittyvät hitaasti ja toisinaan ilman suurempia oireita.

Hampaiden tarkastuksessa monet alkavat sairaudet voidaan hoitaa ennen kuin ne kehittyvät pitkälle.

Vihlovat hampaat voivat johtua hampaiden reikiintymisestä. Säännöllisellä käymisellä hammastarkastuksessa reikiintyminen voidaan todeta ja hoitaa ajoissa ennen oireita.

Esimerkiksi parodontiitti on yleinen, usein ilman oireita kehittyvä hampaiden kiinnityskudosten sairaus. Hoitamattomana parodontiitti aiheuttaa jopa yleisterveyttä vaarantavia infektioita sekä hampaiden kiinnityskudosten tuhoutumista.

Hampaiden reikiintyminen eli karies voi hoitamattomana aiheuttaa suun ja leukojen alueen tulehduksia. Mikäli karies pääsee tunkeutumaan syvälle hammasluuhun, hampaan ydin voi tulehtua. Hoitamaton hampaan ytimen tulehdus leviää hampaan juuria pitkin leukaluuhun ja voi aiheuttaa koko elimistöön vaikuttavia, jopa hengenvaaralisia tulehdustiloja.

Hammastarkastus on tärkeä osa hampaiden hoitoa ja hammashoitoa

Suun ja hampaiden tarkastuksen yhteydessä tarkistetaan usein myös leukanivelten ja puremalihasten toiminta.

Hammastarkastus sisältää koko suun tutkimuksen

Suuhygienisti ja hammashoitaja voivat tehdä esimerkiksi lasten ja nuorten suunterveyden edistämistä ja seulontoja, mutta varsinaiset suun ja hampaiden tarkastukset tekee hammaslääkäri.

Hammastarkastuksessa tutkitaan

  • suun limakalvot, kieli ja suunpohja
  • leukanivelen toiminta sekä purenta
  • hampaiden kiinnityskudokset sekä
  • hampaat.

Suun ja hampaiden tarkastuksella pyritään selvittämään suun ja hampaiden kunto, mahdolliset ongelmat ja sairaudet sekä haitalliset tavat ja tottumukset. Tarkastuksen lopuksi hammaslääkäri kertoo löydökset, antaa tarvittaessa ohjeita suun omahoitoon sekä kertoo mahdollisesta jatkohoidosta.

Ientulehdus saattaa edetä oireettomana.

Hammaslääkäri tarkistaa myös kiinnityskudosten kunnon. Hammaslääkärin tutkimus on tärkeä, sillä esimerkiksi ientulehdus voi olla oireeton.

Miten usein hammastarkastukseen?

Aikuisille, joilla on ollut vähän hammas- ja ienongelmia, hammastarkastusväli voi olla noin 1–3 vuotta. Mitä enemmän suussa ja hampaissa on ongelmia ja ennestään tehtyjä hoitoja (parodontiitti, juurihoidot, paikkaukset, hammasimplantit), sitä useammin hammastarkastukset tulisi tehdä. Kaikki suusairaudet eivät aiheuta kipua ja särkyä, joten tarkastuksessa on hyvä käydä vaikka kipuja ei olisi.

Yksilöllisen hammastarkastusvälin määrittää oma hammaslääkärisi, joka ottaa arviossa huomioon suun omahoidon onnistumisen sekä suun terveyden riskitekijät.

Hammastarkastuksen suorittaminen

Inspektiolla tarkoitetaan näköhavaintoon perustuvaa tutkimusta, johon hammastarkastus pääosin perustuu. Suun limakalvot, kieli ja suunpohja tutkitaan mahdollisten poikkeavuuksien havaitsemiseksi, samoin ikenet ja hampaat.

Myös mahdolliset tulehdusten aiheuttamat turvotukset havaitaan katsomalla.

Toinen hammaslääkärin tärkeä tutkimusmenetelmä on palpaatio. Palpaatiolla tarkoitetaan käsin tunnustelua, jota käytetään esimerkiksi puremalihasten ja leukanivelen sekä hammasperäisten tulehdusten aiheuttamien turvotusten tutkimiseen.

Hampaan ytimen sekä hampaan juuren alueen tulehduksia voidaan tutkia koputtamalla; tulehtunut hammas on usein arka hampaan koputukselle.

Suun ja hampaiden tarkastuksen tutkimuskeinot

  • inspektio
  • palpaatio
  • auskulaatio sekä
  • röntgenkuvaus.

Auskultaatiolla tarkoitetaan kuuntelemalla tapahtuvaa havainnointia. Esimerkiksi leukanivelen toiminnan tutkimuksessa kuunnellaan mahdollisia leukanivelääniä kuten rahinaa tai naksumista.

Röntgenkuvaus on osa hammastarkastusta.

Röntgenkuvien avulla pystytään havaitsemaan tulehduksia esimerkiksi hampaiden juurten alueella, joita ei ilman röntgenkuvausta pystyttäisi havaitsemaan.

Yleisimmät suun ja hampaiden sairaudet aiheuttavat muutoksia kovakudoksiin eli hampaisiin sekä leukaluihin. Näitä muutoksia voi olla vaikea tai mahdotonta havaita ilman röntgentutkimuksia. Röntgenkuvan avulla saadaan tietoa hampaiden ja leukaluun rakenteiden muutoksista, jotka liittyvät yleisimpiin suun ja hampaiden sairauksiin, kuten esimerkiksi kariekseen, parodontiittiin tai hampaan juurten tulehduksiin.

Tule ilmaiselle
konsultaatiokäynnille

Clarkson JE, Amaechi BT, Ngo H et al. Recall, reassessment and monitoring. Monogr Oral Sci 2009;21:188-198.

Patel S, Bay RC, Glick M. A systematic review of dental recall intervals and incidence of dental caries. J Am Dent Assoc 2010;141:527-539.

Teich ST. Risk Assessment-Based Individualized Treatment (RABIT): a comprehensive approach to dental patient recall. J Dent Educ 2013;77:448-57.