3 tärkeää asiaa hampaiden puhkeamisesta

Vauvan ensimmäiset hampaat puhkeavat 4–7 kuukauden iässä, ja hampaiden puhkeaminen päättyy viisaudenhampaiden puhkeamiseen. Oireet vaihtelevat ikenien kutinasta hammassärkyyn.

1. Hampaiston kehitys

Vauvan hampaiden puhkeaminen alkaa noin puolivuotiaana, kun ensimmäisten alaetuhampaiden kärjet kurkistavat ikenien alta. Parin kuukauden kuluttua vauvan ensimmäiset yläetuhampaat puhkeavat, ja kahteen ikävuoteen mennessä lähes kaikki maitohampaat ovat puhjenneet.

Muutaman vuoden tauon jälkeen alkaa uusi kierros, kun noin 6-vuotiaana ensimmäisenä puhjenneet maitohampaat vaihtuvat pysyviksi hampaiksi.

Tyypilliset hampaiden puhkeamisen oireet ovat muun muassa ikenien kutiamisesta johtuva vauvan lisääntynyt pureskelun tarve sekä lisääntynyt syljeneritys. Hampaiden puhkeaminen voi aiheuttaa lapsessa ärtyneisyyttä.

Sylkeä erittyy levossa vähintään 0,1ml minuutissa. Syljen erittymistä stimuloi etenkin syöminen. Lapsilla hampaiden puhkeaminen aiheuttaa huomattavaa syljen lisääntynyttä erittymistä. Kuva: © Webdento.
Lapsilla hampaiden puhkeaminen aiheuttaa huomattavaa syljen lisääntynyttä erittymistä.

Hampaiston kehityksen ensimmäiset vaiheet alkavat 5–6 viikon ikäisellä sikiöllä (raskausviikot 7–8), kun sikiön suun alueen solut alkavat erilaistumaan ja ryhmittymään tiiviiksi ryppäiksi omille paikoilleen; toiset solut valmistautuvat muodostamaan hampaan kiillettä ja toiset hammasluuta.

Maitohampaiden kiilteen ja hammasluun muodostuminen alkavat sikiön ollessa 3–4 kuukauden ikäinen (raskausviikot 13–17). Vastasyntyneellä lapsella maitohampaiden kruunut ovat jo lähes täysin kehittyneet, ja pysyvistä hampaista ensimmäiset poskihampaat ovat alkaneet kehittyä.

Hampaiston kehitys voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen, jotka käydään lyhyesti läpi alla:

  • maitohammasvaihe
  • ensimmäinen vaihduntavaihe
  • toinen vaihduntavaihe
  • pysyvän hampaiston vaihe.

2. Maitohampaiden puhkeaminen

Maitohammasvaihe kestää noin puolivuotiaasta kuuteen ikävuoteen asti. Ihmisellä on 20 maitohammasta, joista ensimmäisenä puhkeavat keskimmäiset alaetuhampaat 4–11 kuukauden iässä. Seuraavana puhkeavat yläetuhampaat ja toiset alaetuhampaat noin reilun puolen vuoden iässä. Kaikki maitohampaat ovat puhjenneet noin kolmen vuoden ikään mennessä.

Vauvan hampaiden puhkeaminen ja järjestys. Oireet ovat mm. kipu ja itkuisuus.
Maitohampaista ensimmäisenä puhkeavat keskimmäiset alaetuhampaat noin puolen vuoden iässä, ja viimeisenä puhkeavat toiset poskihampaat noin kahden vuoden iässä. Maitohampaat vaihtovat pysyviksi hampaiksi suunnilleen samassa järjestyksessä kuin ovat puhjenneetkin.

Hampaiden puhkeamisajat voivat vaihdella keskiarvoisista puhkeamisajoista hyvinkin paljon. Hampaiden kehityksen häiriötä voidaan epäillä, mikäli ensimmäiset maitohampaat eivät ole puhjenneet 13 kuukauden ikään mennessä tai mikäli kaikki maitohampaat eivät ole puhjenneet kolmeen ikävuoteen mennessä.

Maitohampaita voi puhjeta myös normaalista poikkeava määrä. Yleisempää on kuitenkin hampaiden puuttuminen. Yksi tai useampi maitohammas puuttuukin noin 1%:lla lapsista, yleensä ylä- tai alaetuhammas.

3. Pysyvien hampaiden puhkeaminen

Ensimmäisenä puhjenneet maitohampaat vaihtuvat pysyviksi hampaiksi noin 5-7 vuoden iässä. Yleensä ensimmäisenä vaihtuvat keskimmäiset alaetuhampaat. Samaan aikaan puhkeavat ensimmäiset poskihampaat viimeisten maitohampaiden taakse. Noin 8-vuotiaana puhkeavat viimeiset etuhampaat, yläleuan kakkoshampaat. Tätä hampaiston vaihduntavaihetta kutsutaan ensimmäiseksi vaihduntavaiheeksi.

Pysyvien hampaiden puhkeaminen. Ensimmäiset puhkeavat hampaat ovat alaetuhampaat.
Maitohampaiden vaihtuminen pysyviksi hampaiksi alkaa alaetuhampaista. Viimeiset pysyvät hampaat, viisaudenhampaat, puhkeavat noin 20-vuotiaana.

Hampaiston toinen vaihduntavaihe alkaa noin 10-vuotiaana, kun maitokulmahampaat ja maitoposkihampaat vaihtuvat pysyviksi hampaiksi. Noin 12-vuotiaana puhkeaa toiset pysyvät poskihampaat. Kolmannet poskihampaat eli viisaudenhampaat puhkeavat yleensä noin 16–25 vuoden iässä.

Viimeisten viisaudenhampaiden puhjettua hampaisto on kehittynyt valmiiksi. Puhjettuaan hampaat muodostavat ylä- ja alahammaskaaren.

Hampaiden puhkeaminen ja kehitys ovat vahvasti perinnöllistä, ja hampaiden puhkeaminen ja kehitys voivat häiriintyä helposti. Pysyvien hampaiden puuttuminen onkin melko yleistä. Mikäli viisaudenhampaita ei lasketa mukaan, keskimäärin noin 3–8 %:lla aikuisista puuttuu yksi tai useampi pysyvä hammas.

Viisaudenhampaiden puuttuminen on vielä huomattavasti yleisempää: noin viidennekseltä puuttuu yksi tai useampi viisaudenhammas. Ylimääräisiä pysyviä hampaita on noin 1–3 %:lla aikuisista. Hammaspuutokset ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä.

Lisätietoa aiheesta

Kirjallisuus