Hampaan juurihoito tarkoittaa hampaan ytimen ja juurten puhdistamista tulehdusta aiheuttavista mikrobeista. Puhdistuksen jälkeen ontoksi jääneet hampaan juuret täytetään tiiviillä täyteaineella.
Hampaan juurihoito suoritetaan yleensä tilanteessa, jossa joko hampaan ydin on tulehtunut (pulpiitti) tai tulehdus on levinnyt hampaan juuriin ja mahdollisesti leukaluuhun asti.
Tulehtuneen hampaan ytimessä ja juurissa olevat mikrobit sekä tulehtuneet kudokset poistetaan juurihoitoneuloilla sekä kemiallisesti vaikuttavilla huuhteluaineilla. Kun hampaan juuret on desinfioitu, puhdistetut juurikanavat täytetään juurentäyttöaineella.
Hampaan sisällä ydinontelossa on sidekudosta, verisuonia ja hermoja. Kun bakteereita pääsee hampaan ytimeen, hampaan ydin tulehtuu ja hampaan ytimeen muodostuu tulehdusreaktion seurauksena turvotusta ja painetta.
Hammas voi toipua satunnaisesta tai lievästä hampaan ytimen ärsytyksestä, mutta pidempään jatkunut ärsytys voi aiheuttaa palautumattoman hampaan tulehduksen. Hammas voi tulehduksen seurauksena mennä osittain tai kokonaan kuolioon. Kuoliossa olevasta hampaasta puuttuu normaali verenkierto ja hermot.
Hammassärky ja hammaskipu sekä jomottava tunne ovat tulehtuneen hampaan yleisiä oireita. Hampaan lievä tulehdus voi palautua ja hammas voidaan paikata. Mikäli karies on edennyt hampaan ytimeen asti tai hammas on muusta syystä pahoin tulehtunut, hammas täytyy juurihoitaa.
Hoitamattomana hampaan ytimen tulehdus voi edetä hampaan juuriin ja juuria pitkin edelleen leukaluuhun. Hampaan juuren tulehdus (apikaaliparodontiitti) ei parane itsestään. Hampaan tulehduksen hoitona on hampaan juurihoito.
Juurihoidettava hammas on yleensä pahoin vaurioitunut laajalle levinneen karieksen, lohkeaman, trauman tai muun syyn vuoksi. Jotta juurihoito kannattaa suorittaa, juurihoidettavasta hampaasta täytyy olla potilaalle hyötyä.
Pahoin vaurioitunutta hammasta ei välttämättä voida tai kannata aina juurihoitaa.
Hampaan poisto voi olla parempi vaihtoehto, kun
- hammas on niin pahoin vaurioitunut, ettei sitä pystytä juurihoidon jälkeen paikkaamaan
- hampaasta ei ole nyt tai tulevaisuudessa hyötyä potilaalle (esim. viisaudenhammas)
- hampaan juuressa on halkeama
- hammas on parodontiitin tai muun syyn vuoksi vuoksi heikosti kiinnittynyt leukaluuhun.
Juurihoito vaatii yleensä useita käyntikertoja, ja hoitokerrat ovat melko pitkiä (30-90 minuuttia / käynti). Juurihoidon aikana suuta täytyy pitää koko hoidon ajan auki, mikä voi aiheuttaa suuta auki pitävien lihasten sekä leukanivelten väsymistä.
Hammashoidossa käytettävät puudutusaineet ovat tehokkaita ja vievät yleensä kivun toimenpiteen ajaksi. Harvinaisissa tilanteissa puudutteet eivät toimi aivan normaalisti, mikä voi johtua laajalle levinneestä tulehduksesta. Tulehdus voi aiheuttaa ympäröivän kudoksen happamuuden muutoksia, jolloin puudutusaine ei vaikuta normaalisti.
Juurihoidon jälkeen hampaan väri voi muuttua tummaksi ja harmaammaksi. Tämä voi johtua hampaan sisäisen verenvuodon lisäksi hampaan juurentäytössä käytettävistä aineista. Juurihoidettu ja tummentunut hammas voidaan tarvittaessa valkaista.
Etenkin luutuneita ja käyriä juurikanavia puhdistettaessa ohuet juurikanavaneulat voivat katketa hampaan juuren sisään. Hampaan juurikanavaan katkennut juurikanavaneula voidaan joskus irroittaa, mutta aina katkenneen neulan poisto ei ole mahdollista.
Katkennut juurikanavaneula ei välttämättä aiheuta ongelmia, mikäli hampaan juuressa oleva tulehdus on ollut lievä tai jo parantunut. Mikäli hampaan juuren tulehdusta ei pystytä katkenneen juurikanavaneulan vuoksi hoitamaan, hammas voidaan joutua poistamaan.
Ennen juurihoidon aloittamista hammas ja suu tutkitaan huolellisesti, jotta varmistutaan juurihoidon tarpeellisuudesta sekä varaudutaan mahdollisiin ongelmiin. Hampaasta otetaan myös tarvittavat röntgenkuvat, joista arvioidaan tulehduksen levinneisyys, hampaan juurten lukumäärä sekä juurten muodot.
Juurihoidon tavoitteena on poistaa mikrobeja hampaan ytimestä ja juurista. Hampaan tulehduksen laajuudesta riippuen juurihoito vaatii yleensä kaksi tai useamman hoitokäynnin.
Juurihoidon vaiheet
- Porataan hampaan purupinnalta yhteys hampaan ytimeen.
- Puhdistetaan hampaan juuret juurihoitoneuloilla sekä desinfioivilla huuhteluaineilla (esim. natriumhypokloriitti, EDTA, klooriheksidiini).
- Hampaan juurissa oleva tulehtunut ja kuollut kudos pyritään poistamaan sekä mekaanisesti juurihoitoneuloilla että kemiallisesti huuhteluaineilla.
- Juurikanaviin laitetaan vahvan emäksistä lääkeainetta (kalsiumhydroksidi), joka tappaa mahdollisesti jäljelle jääneitä mikrobeja ja edesauttaa tulehduksen paranemista.
- Pidetään tarvittaessa muutaman viikon tauko, jonka aikana hampaan tulehdus yleensä rauhoittuu.
- Potilas tulee mahdollisille jatkokäynneille, jolloin hampaan juurikanavien puhdistus, desinfiointi ja hampaan juurikanavalääke voidaan uusia.
- Ontoksi jäänyt juurikanava täytetään juurentäyttöaineella (guttaperkka). Juurentäyttöaineella pyritään ehkäisemään mikrobien pääsy hampaan juurikanaviin sekä estämään hampaan uudelleen tulehtuminen.
Juurihoito suoritetaan yleensä siksi, että hammas on tulehtunut. Hoito voidaan katsoa onnistuneeksi silloin, kun juurihoidon avulla hampaan tulehdus saadaan hoidettua ja hammas pystytään juurihoidon jälkeen paikkaamaan siten, että hammas toimii pureskelussa sekä näyttää luonnolliselta.
Vaikka hammas pystytään useimmissa tapauksissa juurihoitamaan, hoidon onnistumista voi olla joskus vaikea arvioida. Tulehduksen paranemiseen ja hampaan ennusteeseen vaikuttavat muun muassa seuraavat asiat.
Hampaan tulehduksen paranemiseen vaikuttavat juurihoidon lisäksi potilaan yleisterveys. Mikäli kehon puolustuskyky on heikentynyt sairauden kuten diabeteksen tai lääkityksen (esim. syöpä- ja reumalääkkeet) vuoksi, etenkin pitkälle edenneiden hammastulehdusten paraneminen juurihoidolla voi olla epävarmaa.
Laajalle leukaluuhun levinnyt hampaan juurten tulehdus (apikaaliparodontiitti) voidaan usein hoitaa juurihoidolla, mutta hoidon onnistumista voi olla vaikea arvioida etukäteen. Mikäli potilaan yleisterveys on heikko tai hoitoon liittyy muita riskejä, juurihoidon sijaan hammas voidaan joutua poistamaan.
Tulehduksen laajuuden lisäksi hoidon ennusteeseen vaikuttaa tulehduksen aiheuttaneiden mikrobien laatu. Tietyt bakteerit (esim. Enterococcus faecalis ja Streptococcus mitis) reagoivat heikosti juurihoidossa käytetyille desinfioiville aineille ja antibiooteille.
Juurihoito on keskimäärin sitä vaikeampi toimenpide, mitä useampi juuri hampaassa on. Etu- ja kulmahampaissa on yleensä yksi juuri, välihampaissa yksi tai kaksi juurta ja poskihampaissa kolme tai neljä juurta.
Juurten lukumäärien ja hampaan sijainnin lisäksi juurten muoto vaikuttaa juurihoidon suorittamiseen. Yleensä hampaan juuret ovat muodoltaan melko suorat tai hieman kaarevat. Joskus juurten muoto voi olla käyrä ja hoidon suorittaminen tämän vuoksi haastavaa.
Hampaan juuret voivat olla myös osittain tai kokonaan luutuneet, jolloin juurikanavan puhdistaminen voi olla haastavaa tai mahdotonta.
Juurihoidetun hampaan kestävyyteen vaikuttaa ratkaisevasti juurihoidon jälkeen tehtävä hampaan paikkaus. Paikkauksen tavoitteena on suojata suojata juuret sekä palauttaa vaurioituneen hampaan toimintakyky ja ulkonäkö.
Pienet reiät ja hampaan vauriot voidaan paikata esimerkiksi muovi- tai amalgaamipaikalla. Laajat hampaiden vauriot tulisi korjata kullasta tai keramiasta valmistetulla paikalla, jotta hampaan ja paikan sauma pysyisi pitkään tiiviinä, hammas toimisi purennassa ja kestäisi lohkeilematta.
Ahmed HM, Abbott PV. Discolouration potential of endodontic procedures and materials: a review. Int Endod J 2012;45:883-897.
Becker DE, Reed KL. Essentials of local anesthetic pharmacology. Anesth Prog 2006;53:98-108.
European Society of Endodontology. Quality guidelines for endodontic treatment: consensus report of the European Society of Endodontology. Int Endod J 2006;39:921-930.
McGuigan MB, Louca C, Duncan HF. Clinical decision-making after endodontic instrument fracture. Br Dent J 2013;214:395-400.
Mejare IA, Axelsson S, Davidson D, Frisk F, Hakeberg M. Diagnosis of the condition of the dental pulp: a systematic review. Int Endod J 2012;45:597-613.
Narayanan LL, Vaishnavi C. Endodontic microbiology. J Conserv Dent 2010;13:233-239.