Yleisin poistettava hammas on viisaudenhammas. Viisaudenhampaan yleisiä ongelmia ovat perikoroniitti, karies ja hampaan ytimen tulehdus, jotka voivat johtaa hampaan poistoon.
Perikoroniitti tarkoittaa puhkeamassa olevan viisaudenhampaan ympärillä olevien kudosten tulehdusta. Perikoroniitti on yleinen viisaudenhampaisiin liittyvä nuorten aikuisten vaiva.
Noin 95 % perikoroniiteista liittyy alaviisaudenhampaaseen. Koska viisaudenhammas ei ole yleensä purennan kannalta tärkeä hammas, hoitona on yleensä viisaudenhampaan poisto.
Akuutissa eli äkillisessä, nopeasti kehittyvässä perikoroniitissa tyypillisimmät oireet ovat viisaudenhammasta ympäröivän ikenen turvotus, kipu sekä paha maku suussa. Vakavampia, nopeaa hoitoa vaativia oireita ovat muun muassa kuumeilu, märkäpaise viisaudenhampaaseen liittyen sekä turvotuksesta johtuva suun avaamisvaikeus.
Perikoroniittia esiintyy yleensä viisaudenhampaiden puhkeamisvaiheessa. Yli 30-vuotiailla perikoroniitti on harvinaista.
Karies eli hampaiden reikiintyminen on yleinen, erityisesti viisaudenhampaisiin, liittyvä ongelma. Hoitamaton karies voi edetä lähelle hampaan ydintä ja aiheuttaa hampaan ytimen tulehduksen, eli pulpiitin.
Pulpiitti voi aiheuttaa jomottavaa ja sykkivää kipua hampaassa. Hoitamattomana se voi edetä hampaan ytimeen asti ja aiheuttaa hampaan juurten tulehduksen, eli apikaaliparodontiitin. Hampaan juurten tulehdus on yleinen syy hampaan poistoon.
Parodontiitista johtuen hampaan kiinnitys leukaluuhun voi olla hyvin heikko, jolloin hammas heiluu. Tällöin hampaan poisto ja tarvittaessa hampaan korvaaminen proteesilla voi olla ainut järkevä hoitovaihtoehto.
Myös vakavat hampaiden ja leukojen traumat, juurten murtumat ja halkemat voivat vaatia hampaan poistoa.
Tulehdusriskiä aiheuttavia, heikkokuntoisia hampaita voidaan joutua poistamaan myös ennakoivasti esimerkiksi silloin, kun tiedossa on rankkoja lääkehoitoja tai leikkauksia.
Esimerkiksi syöpä- ja reumalääkkeet heikentävät kehon puolustuskykyä. Tällöin pienetkin, alkavat hammastulehdukset voivat levitä nopeasti ja aiheuttaa vakavia yleisterveyden ongelmia.
Myös vaativien leikkaushoitojen onnistuminen ja niistä toipuminen edellyttää ettei verenkiertoon pääse bakteereita esimerkiksi huonokuntoisista hampaista. Tämän vuoksi suu ja hampaat tulee tarkastaa ja huonokuntoiset hampaat poistaa ennen rankkoja lääkehoitoja tai vaativia leikkauksia.
Tietyissä ammateissa (esim. sukeltajat, lentäjät, sotilaat) hammastulehdusten riskiä halutaan minimoida poistamalla mahdollisesti ongelmia aiheuttavat hampaat ennakoivasti.
Harvinaisempia syitä hampaiden poistoihin ovat esimerkiksi muuhun hammashoitoon liittyvät poistot (esim. oikomishoito, proteettinen hoito) sekä leukojen alueiden kystien ja kasvaimien hoitoon liittyvät hampaiden poistot.
Mikäli hampaan ydin tai juuri on tulehtunut, hoitovaihtoehtoina on yleensä joko hampaan poisto tai hampaan juurihoito. Potilas voi myös kieltäytyä hoidosta tai lykätä hoitoa, jolloin tulehdus jää hoitamatta.
Alla olevaan taulukkoon on kerätty hampaan juuren tulehduksen hoitovaihtoehtoja sekä arviot yksityishammaslääkäreiden hinnoista. Oletuksena on, että hampaan juuren tulehdus on vielä hoidettavissa juurihoidolla.
Ei hoitoa
- Ilmainen
- Riski pään ja kaulan alueen tulehduksille
- Tulehdus ei häviä itsestään
- Hoito helpompaa ja halvempaa, kun se tehdään ajoissa
Hampaan poisto
- Nopea hoito
- Hoidon ennuste hyvä
- Hammas menetetään
- Poiston jälkeen muu kuin viisaudenhammas kannattaa korvata
Juurihoito
- Hoidon ennuste yleensä hyvä, jos hammas paikataan esimerkiksi keraamisella paikalla
- Vaatii useita hoitokäyntejä
Hampaan tulehduksen hoito juurihoidolla ei ole aina mahdollista esimerkiksi hampaan juuren murtuman tai pitkälle edenneen tulehduksen vuoksi.
Hammasta ei myöskään kannata juurihoitaa, mikäli hammas on niin pahoin vaurioitunut ettei sitä voida enää paikata. Tällöin hampaan poisto voi olla paras hoitovaihtoehto.
Hampaan poistoa edeltää suun ja poistettavan hampaan tutkimus, joka auttaa hampaan poiston suunnittelussa. Tutkimukseen kuuluu hammasta ympäröivien kudosten kuten ikenen, suun limakalvojen sekä mahdollisesti kielen ja suunpohjan tutkimus.
Hampaasta otetaan tarvittavat röntgenkuvat, joiden tarkoituksena on selvittää muun muassa poistettavan hampaan ja juurten asento sekä hampaiden juurten suhde lähellä oleviin kudoksiin (esim. viereiset hampaat, hermot, poskiontelo). Myös suun avautuminen sekä nielurefleksin herkkyys otetaan hampaan poistoa suunniteltaessa huomioon.
Viisaudenhampaan poisto voi olla tilanteesta riippuen nopea ja helppo tai hankala ja vaativa toimenpide. Etenkin puhkeamattomien alaviisaudenhampaiden poistot voivat olla tavanomaista hampaan poistoa vaativampia toimenpiteitä ja edellyttää hampaan leikkauksellista poistoa.
Tavanomaisen hampaan poiston vaiheet
- Hammas puudutetaan. Pelkopotilaille voidaan erityistapauksissa käyttää rentouttavaa esilääkitystä, ilokaasua, sedaatiota tai yleisanestesiaa.
- Hampaaseen kiinnittynyt ien irroitetaan.
- Hampaan ja leukaluun väliset kiinnikkeet katkaistaan liikuttelemalla hammasta.
- Kun hampaan ja leukaluun väliset kiinnityssäikeet ovat katkenneet ja hammas liikkuu, hammas voidaan poistaa esimerkiksi pihdeillä.
- Hampaan poiston jälkeen poistokuoppa puhdistetaan, terävät luureunat tasoitetaan ja poistokuoppa suljetaan tarvittaessa ompeleilla.
Monijuuriset hampaat poistetaan yleensä useassa eri osassa, jotta juuret eivät katkea luun sisään ja kaikki hampaan osat saadaan mahdollisimman ehjinä poistettua. Etenkin monijuurisen, juurihoidetun hampaan poisto vaatii usein hampaan pilkkomista pieniin osiin ennen hampaan poistoa.
Mikäli hammas on osittain tai kokonaan leukaluun sisässä tai hammas on muuten hankala poistaa, hammas tai sen osia voidaan joutua poistamaan leikkaamalla. Tyypillinen, leikkauksellista hampaan poistoa vaativa tilanne on puhkeamattoman tai osittain puhjenneen viisaudenhampaaan leikkaus.
Hampaan leikkauksellisessa poistossa hampaan päällä tai sen vieressä olevaan limakalvoon tehdään viillot, jolloin limakalvon alla oleva luu saadaan paljaaksi.
Tämän jälkeen hammasta ympäröivää luuta poistetaan poraamalla, jolloin hammasta suojaava luu saadaan poistettua ja hammas saadaan näkyviin. Tarvittaessa hammas pilkotaan vielä osiin ja poistetaan pieninä paloina.
Hampaan poiston hinta määräytyy toimenpiteen vaativuuden mukaan. Tavanomainen hampaan poisto maksaa yksityisesti Kela-korvaus huomioiden noin 150 euroa ja vaativa hampaan poisto noin 250–400 euroa.
Hampaan poiston jälkeen hammaslääkäri laittaa hampaan poistokohdan päälle sideharson, johon tulee purra noin 30–60 minuuttia. Sideharson tarkoituksena on saada painetta poistokohdan alueelle, jolloin verenkierto ja verenvuoto heikkenevät ja poistokohtaan muodostuu suojaava verihyytymä.
Toimenpiteen suorittanut hammaslääkärisi antaa hampaan poiston jälkeiseen tilanteeseen parhaiten soveltuvat ohjeet, joita tulee noudattaa.
Hampaan poistokohta paranee etenkin nuorilla aikuisilla melko nopeasti.
Ohjeita hampaan poiston jälkeiseen olemiseen
- Vältä syömistä, juomista ja tupakointia vähintään kaksi tuntia toimenpiteen jälkeen.
- Nauti toimenpidepäivänä kuuman sijaan kylmää tai viileää ruokaa ja juomaa kuten mehukeittoa ja jogurttia. Myös mehujää tai jäätelö sopivat hyvin.
- Vältä fyysistä rasitusta kuten urheilua ja saunomista ainakin muutaman päivän ajan.
- Harjaa hampaat huolellisesti samalla kuitenkin varoen poistokohtaa ainakin muutaman päivän ajan.
- Käytä särkylääkkeitä tarpeen mukaan. Asetyylisalisyylihappoa (ASA) sisältävät kipulääkkeet kuten aspiriini saattavat pitkittää poistokohdan verenvuotoa, joten niitä ei kannata käyttää.
- Käytä kipulääkkeen lisäksi tarvittaessa kylmähauteita kuten jääpussia kipuun ja turvotukseen.
- Hampaan poistokohdasta voi tihkua verta muutaman päivän ajan. Jos haava vuotaa runsaasti verta eikä vuoto tyrehdy, ota yhteyttä hammaslääkäriin.
- Tavallisen hampaan poiston jälkeen terveet henkilöt eivät yleensä tarvitse antibioottilääkitystä.
Normaalisti hampaan poistokohta on kipeä muutamasta päivästä noin viikkoon. Kipu ja särky ovat pahimmillaan noin 1–3 päivää hampaan poiston jälkeen.
Hankalissa poistoissa, esimerkiksi alaviisaudenhampaan poiston jälkeen, kipua voi olla useita viikkoja. Hampaan poistokohdan lopullinen paraneminen ja luutuminen vie noin 6 kuukautta.
Mikäli hampaan poiston jälkeen nousee kuume tai turvotus aiheuttaa nielemisvaikeuksia, kannattaa ottaa välittömästi yhteyttä hoitaneeseen hammaslääkäriin tai hammaslääkäripäivystykseen.
Ota yhteyttä päivystykseen, jos
- verenvuoto jatkuu yli vuorokauden toimenpiteen jälkeen
- kipu tai turvotus pahenee 3-5 vuorokauden jälkeen
- hampaan poiston jälkeen ilmenee hengitys- ja nielemisvaikeuksia tai kuumeilua
- suun avaaminen on hyvin hankalaa tai leukanivelessä tuntuu voimakasta kipuja.
Hampaan poiston jälkeen on tavallista, että hampaan poistokohta on kipeä muutamasta vuorokaudesta jopa muutamaan viikkoon asti. Kipu helpottaa yleensä noin 2–3 vuorokautta hampaan poiston jälkeen.
Alle 10 %:lla esiintyy epätyypillisiä jälkioireita, kuten pitkittynyttä verenvuotoa, tuntohäiriöitä tai kipua.
Tavanomaisesta poikkeavia oireita hampaan poiston jälkeen ovat muun muassa yli vuorokauden jatkuva verenvuoto, kuumeilu, hengitys- ja nielemisvaikeudet sekä kova leukanivelkipu. Tällöin tulee ottaa välittömästi yhteyttä joko hoitaneeseen hammaslääkäriin tai hammaslääkäripäivystykseen.
Yleisin hampaan poiston jälkeinen ongelma on hampaan poistokuopan tulehtuminen eli alveoliitti. Tavallisen hampaan poiston jälkeen hammaskuopan tulehduksen yleisyys on noin 0,5–5 %.
Vaativan alaviisaudenhampaan leikkauksen jälkeen alveoliitin yleisyys voi olla jopa 40 %. Hampaan poistokuopan tulehdusriskiä lisäävät etenkin tupakointi ja huono suuhygienia.
Alaleuan hampaat puudutetaan johtopuuduksella, jossa puudutusaine viedään neulalla alaleuan leukakulmaan. Alaleuan johtopuudutukseen liittyy hyvin harvinainen hermovaurion riski, jonka yleisyys on noin 0,0001–0,004 %. Puudutukseen liittyvissä alaleuan hermovaurioissa vaurioituva hermo voi olla joko kielihermo (70 %) tai mandibulaarihermo (30 %).
Kielihermon pysyvän tuntohäiriön yleisyys hampaan poiston jälkeen on noin 0,1–0,6 %.
Alaviisaudenhampaan leikkauksellinen poisto voi lisätä alaleuan murtuman riskiä. Murtumat ilmaantuvat yleensä noin kuukauden sisällä hampaan poistosta. Alaviisaudenhampaan poistoon liittyvien leukamurtumien yleisyys on noin 0,005 %.
Hampaan poiston jälkeen poistetun hampaan ympärillä oleva luumassa pienenee ja kutistuu aina jonkin verran. Esimerkiksi viisaudenhampaan poiston yhteydessä luukudoksen menetyksellä ei ole juurikaan merkitystä, mutta muiden hampaiden poiston yhteydessä tästä on yleensä haittaa.
Luukudoksen menetyksestä on haittaa erityisesti silloin, kun poistettu hammas halutaan korvata implanttihampaalla. Hampaan poiston aiheuttama luumenetys voi vaikeuttaa implantin asettamista.
Mikäli hampaan poiston jälkeen hammas aiotaan korvata hammasimplantilla ja kruunulla, kannattaa hampaan poistokuoppa täyttää keinoluumateriaalilla, jolloin poistetun hampaan ympärillä oleva luu voi säilyä paremmin kuin ilman keinoluu-toimenpidettä.
Lisätietoa keinoluu-toimenpiteestä löydät esimerkiksi tästä linkistä.
Viisaudenhammasvaivojen hoito riippuu oireiden aiheuttajasta. Viisaudenhammasoireiden ennaltaehkäisyssä tärkeintä on huolehtia hyvästä suuhygienista.
Viisaudenhampaat reikiintyvät helposti, koska niitä on sijaintinsa vuoksi vaikea puhdistaa. Erityisen hankala on puhdistaa vasta osittain puhjenneita viisaudenhampaita, koska ne ovat osittain ikenen peitossa.
Puhkeamassa oleva viisaudenhammas tulee puhdistaa huolellisesti aamuin illoin pehmeällä sähkö- tai käsihammasharjalla.
Mikäli viisaudenhammasta on vaikea puhdistaa tavallisella hammasharjalla, puhdistamiseen voi kokeilla pientä solo-harjaa tai lasten hammasharjaa. Myös fluoripitoisen suuveden käytöstä voi olla apua etenkin silloin, jos viisaudenhammasta on muuten vaikea puhdistaa.
Perikoroniitista eli hammasta ympäröivän ikenen tulehduksesta johtuvaa, akuuttia hammaskipua voi ensiapuna lievittää tavallisilla kipulääkkeillä sekä klooriheksidiinipitoisella suuvedellä. Tarvittaessa hammaslääkäri voi puhdistaa viisaudenhampaan sekä määrätä antibioottikuurin.
Lievät oireet
- Ongelma: perikoroniitti
- Oireet: hammasta ympäröivän ikenen lievä tai satunnainen turvotus tai hammaskipu
- Omahoito: klooriheksidiini-pitoinen suuvesi (Corsodyl, Gum Paroex) kahden viikon ajan
- Kiireellisyys: oireiden jatkuessa ota yhteys hammaslääkäriin
Keskivaikeat oireet
- Ongelma: perikoroniitti, karies tai pulpiitti
- Oireet: hammasta ympäröivän ikenen turvotus, vihlonta tai hammaskipu
- Omahoito: kipuun ja turvotukseen esim. ibuprofeiinia
- Kiireellisyys: ota yhteys hammaslääkäriin
Vakavat oireet
- Ongelma: perikoroniitti tai hampaan juuren tulehdus
- Oireet: voimakas turvotus, paha maku suussa, kuume, posken tai nielun turvotus, vaikeus avata suuta
- Omahoito: kipuun ja turvotukseen esim. ibuprofeiinia
- Kiireellisyys: välittömästi yhteys hammaslääkäriin
Myös parodontiitti ja monet muut suun ja hampaiden sairaudet voivat aiheuttaa viisaudenhammasongelmia. Hammaslääkäriin tulee ottaa heti yhteyttä, mikäli lievätkin oireet jatkuvat pidempään.
Hampaat vaikuttavat paitsi ruoan pureskeluun, myös puheen tuottamiseen sekä poskien ja huulten tukemiseen. Puuttuva hammas heikentää pureskelukykyä, vaikuttaa tiettyjen äänteiden muodostamiseen ja voi aiheuttaa esteettistä haittaa.
Puuttuvat hampaat aiheuttavat lisärasitus jäljellä oleville hampailla. Jos purenta on epätasapainoinen ja purennassa olevia hampaita liian vähän, hampaat voivat kulua voimakkaasti.
Hampaiden puutokset voivat aiheuttaa naapuri- tai vastahampaiden liikkumista. Esimerkiksi puuttuva alahammas voi aiheuttaa sen yläpuolella olevan vastahampaan ylipuhkeamista.
Hammasimplanttihoitojen osalta ihanteellisin ajankohta poistetun hampaan korvaamisella implantilla on noin 2–6 kuukautta hampaan poiston jälkeen. Kun puuttuva hammas korvataan ajoissa, muutokset purentaan sekä luun vetäytyminen poistokohdan ympäriltä on vähäisempiä.
Nuori nainen, joka oli menettänyt tapaturmassa yläetuhampaansa. Potilaan toiveena oli puuttuvan hampaan korvaaminen mahdollisimman kauniilla ja luonnollisen näköisellä ratkaisulla.
Puuttuva etuhammas päädyttiin korvaamaan hammasimplantin päälle rakennettavalla kruunulla. Hammasimplantin asentamisen jälkeen valmistettiin väliaikainen kruunu, jolla testattiin kruunun sopivaa väriä ja muotoa. Väliaikaisen kruunun koekäytön jälkeen valmistettiin lopullinen kruunu.
Hoidon toteutus: Masamitsu Amemori
Noin 35-vuotias nainen oli menettänyt tapaturmassa yhden etuhampaan.
Katkennut hammas poistettiin ja paranemisen ajaksi puuttuva hammas korvattiin kevytsillalla. Noin 4 kuukautta hampaan poiston jälkeen asennettiin implantti, jonka luutumisaika oli 3 kuukautta. Puuttuva hammas korvattiin implanttikruunulla. Koko hoidon kestoaika oli 8 kuukautta.
Hoidon toteutus: Masamitsu Amemori
Konsultaatiokäynti kestää noin 15 minuuttia, jonka aikana saat vastauksia kysymyksiisi sekä hoitosuunnitelman ja kustannusarvion. Laajemmissa hoidoissa voidaan varata uusi aika tutkimusta ja suunnittelua varten.
Konsultaatiokäynti ei sido mihinkään. Saat tutustua paikkaan ja henkilökuntaan rauhassa. Päätöksesi hoidosta voit tehdä silloin olet siihen valmis, vaikka ensi vuonna.
Atieh MA, Alsabeeha NH, Payne AG et al. Interventions for replacing missing teeth: alveolar ridge preservation techniques for dental implant site development. Cochrane Database Syst Rev 2015;5:CD010176.
Avila G, Galindo-Moreno P, Soehren S et al. A novel decision-making process for tooth retention or extraction. J Periodontol 2009;80:476-491.
Bailey E, Worthington HV, van Wijk A et al. Ibuprofen and/or paracetamol (acetaminophen) for pain relief after surgical removal of lower wisdom teeth. Cochrane Database Syst Rev 2013;12:CD004624.
Dicus-Brookers C, Partrick M, Blakey GH 3rd et al. Removal of symptomatic third molars may improve periodontal status of remaining dentition. J Oral Maxillofac Surg 2013;71:1639-1646.
Klein OD, Oberoi S, Huysseune A et al. Developmental disorders of the dentition: An update. Am J Med Genet C Semin Med Genet 2013;163:318-332.
Lodi G, Figini L, Sardella A et al. Antibiotics to prevent complications following tooth extractions. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD003811.
Muhonen A, Ventä I, Ylipaavalniemi P. Factors predisposing to postoperative complications related to wisdom tooth surgery among university students. J Am Coll Health 1997;46:39-42.
Nitzan DW, Tal O, Sela MN et al. Pericoronitis: a reappraisal of its clinical and microbiologic aspects. J Oral Maxillofac Surg 1985;43:510-516.
Pogrel MA. What is the effect of timing of removal on the incidence and severity of complications? J Oral Maxillofac Surg 2012;70:S37-40.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Viisaudenhammas. Käypä hoito -suositus. Julkaistu: 18.08.2014