Suuhygienistin koulutus, palkka ja tehtävät

Mikä on suuhygienisti?

Suuhygienisti on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) laillistama suun terveydenhuollon ammattilainen. Suuhygienistit koulutetaan ammattikorkeakouluissa, ja ammattiin voi opiskella Helsingissä, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa. Suuhygienistien työllisyystilanne on hyvä.

Mitä suuhygienisti tekee?

Suuhygienistit työskentelevät esimerkiksi terveyskeskuksissa, yksityisvastaanotoilla ja sairaaloissa. Yksityisvastaanotoilla suuhygienistit voivat toimia työsuhteessa tai yrittäjinä.

Pohjakoulutuksena suuhygienistin tutkinto antaa valmiudet monenlaisiin tehtäviin suun terveydenhuollon kentällä. Suuhygienistien työnkuvat ovat erittäin monipuoliset.

Potilastyötä tekevä suuhygienisti

Suurin osa suuhygienisteistä työskentelee potilastyössä julkisella tai yksityisellä sektorilla. Suuhygienistin potilastyö painottuu yleensä suun terveyden edistämiseen sekä iensairauksien hoitoon kuten hammaskiven poistoon (kuva alla).

Hampaisiin kertyvä hammaskivi aiheuttaa hampaiden värjäytymistä ja ientulehdusta.

Hammaskivi ja värjäytymät puhdistettu hampaista.

Suuhygienistin päivä vastaanotolla alkaa hoitohuoneen valmistelulla. Suuhygienisti desinfioi hoitotuolin ja hoitohuoneen työskentelypinnat sekä täydentää tarvittavat työvälineet, kuten kertakäyttökäsineet ja suusuojat. Lisäksi suuhygienisti tutustuu päivän potilaisiin ja käy heidän hoitotiedot läpi potilastietojärjestelmästä.

Potilaat hoidetaan suunnitelman mukaisesti ja potilaan vaihtuessa työskentelypinnat desinfioidaan. Likaantuneet välineet viedään välinehuoltoon puhdistettavaksi.

Terveyskeskuksessa työskentelevän suuhygienistin päivät ovat vaihtelevia, sillä potilaita on monesta eri ikäryhmästä. Toimenpiteet vaihtelevat laajasti.

Kaikkien potilaiden kohdalla ensisijaista on suun terveyden edistäminen, johon suuhygienisti käyttää runsaasti aikaa. Omahoitotuotteiden ja -välineiden käytön neuvonta kuten hammaslangan käyttö ja hampaiden harjaus ovat tärkeä osa suuhygienistin työtä, sillä hyvin toimiva suun omahoito ehkäisee suun sairauksia.

Jokaiselle potilaalle neuvotaan omaan suuhun sopivat välineet omahoitoon eli hampaiden harjaukseen, hammasvälien puhdistamiseen. Lisäksi suuhygienisti auttaa hammastahnan valinnassa ja ohjeistaa tarpeen mukaan ksylitolin, suuveden tai lisäfluorin käytössä.

Suun terveyden edistäminen ja omahoidon opetus ovat tärkeä osa suuhygienistin työtä.

Lapsien ja nuorten hammashoito suuhygienistin vastaanotolla sisältää suun terveystarkastuksia ja tämän pohjalta tehtäviä hampaiden puhdistuksia, omahoidon opetusta tai hampaiden fluorausta.

Suuhygienisti tuntee lasten ja nuorten suun terveyden erityispiirteet ja lähettää tarvittaessa jatkohoitoon hammaslääkärille, mikäli suusta löytyy esimerkiksi hampaiden paikkauksen, purennan tai muun hoidon tarvetta.

Aikuisten hammashoito sisältää lasten ja nuorten tapaan suun hoidon tarpeen arviointeja sekä suun puhdistamista hammaskivestä ja värjäytymistä. Tarpeen mukaan suuhygienisti lähettää aikuisen jatkohoitoon hammaslääkärille.

Kunnallisella puolella työtä tekevä suuhygienisti on voinut erikoistua johonkin tiettyyn erikoisalaan, kuten oikomishoitoon. Oikomishoitoon erikoistunut suuhygienisti voi avustaa oikomishoidon erikoishammaslääkäriä sekä tehdä itsenäisesti oikomishoitoon liittyviä toimenpiteitä hammaslääkärin ohjeistuksen mukaan.

Kliinistä työtä tekevän suuhygienistin tehtäviin voi kuulua suun terveyden edistämistä esimerkiksi erilaisten tempausten ja kampanjoiden muodossa. Suuhygienisti saattaa viettää päivän esimerkiksi koulussa tai kauppakeskuksessa jakaen tietoa suun terveydestä.

Suuhygienistin työnkuva yksityisellä sektorilla sisältää pääosin aikuisten iensairauksien hoitoa sekä esteettistä hammashoitoa.

Työikäisten suussa on tyypillisesti tehty paikkauksia ja proteettisia rakenteita, kuten hammasimplantteja, -kruunuja ja siltoja. Hammasproteesien puhdistaminen vaatii usein eritysvälineitä ja osaamista. Suuhygienisti neuvoo potilaalleen sopivat välineet hampaiden puhdistamiseen, jotta suun terveys pysyy hyvänä. Esimerkiksi runsaasti paikattu hampaisto voi vaatia lisäfluorin käyttöä, josta suuhygienisti kertoo vastaanotolla.

Aikuisten hammashoito keskittyy suun puhdistamiseen hammaskivestä ja värjäytymistä, mikä on tärkeää iensairauksien ehkäisemiseksi. Hampaat puhdistetaan määräajoin hammaslääkärin määrittämän käyntivälin mukaisesti.

Suuhygienistit tekevät yksityisellä sektorilla esteettistä hammashoitoa valkaisujen muodossa. He tekevät myös yhteistyötä proteettisiin töihin erikoistuneen hammaslääkärin tai oikomishoidon erikoishammaslääkärin kanssa, jos suuhun ollaan tekemässä isompi esteettisen hoidon kokonaisuus.

Yksityisen suuhygienistin työhön voi kuulua markkinointia, jolloin suuhygienisti viettää päivän messuilla, ulkoilmatapahtumissa tai kauppakeskuksessa kertoen suun terveydestä ja yrityksensä palveluista.

Osa suuhygienisteista toimii hammashoitajan tehtävissä avustaen hammaslääkäreitä. Hammashoitajan työ tuo vaihtelua potilastyöhön.

Suuhygienistin työhön voi kuulua itsenäisen työn lisäksi hammaslääkärin avustamista.

Yksityissektorilla toimiva suuhygienisti voi toimia joko yrittäjänä tai työsuhteessa.

Suuhygienistinä asiantuntija-, opetus- ja esimiestehtävissä

Osa suuhygienisteistä sijoittuu potilastyön ulkopuolelle esimerkiksi opetus-, asiantuntija-, myynti- tai markkinointitehtäviin. Tiettyihin tehtäviin suuhygienisti saa valmiudet peruskoulutuksessa, mutta osa tehtävistä voi vaatia lisäkouluttautumista.

Asiantuntijatehtävissä työskentelevä suuhygienisti voi olla esimerkiksi hankkeessa tai projektissa mukana osana moniammatillista yhteistyötä. Esimerkiksi suun terveydenhuollon edustajana suuhygienisti voi olla mukana työryhmässä, jossa pohditaan muiden terveydenhoitoalan ammattilaisten kanssa erityisryhmien kuten lasten tai ikääntyneiden sairauksien ennaltaehkäisyä, hoidon järjestämistä ja toteutusta.

Suuhygienistit työskentelevät opettajina ja kouluttajina oppilaitoksissa ja yrityksissä. Nämä tehtävät voivat vaatia erikoistumista suuhygienistin tutkinnon jälkeen eli esimerkiksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopisto-opintoja.

Esimiestehtäviin suuhygienisti saa valmiudet koulutuksensa yhteydessä. Suuhygienisti on tyypillisesti esimies hoitohenkilöstölle vastaanotolla eli hammashoitajille ja muille suuhygienisteille. Esimiestyön ohella suuhygienisti saattaa tehdä kliinistä työtä tai työ voi painottua kokonaan toimistolle.

Suuhygienisti myynti- ja markkinointityössä

Suuhygienistit voivat työskennellä myös laite- ja tuote-edustustehtävissä. Suuhygienisteillä on koulutuksensa puolesta hyvä käsitys potilastyöstä, jonka vuoksi heillä tarvittavaa asiantuntemusta hoitotyöstä.

Edustustehtävät ovat yleensä jonkin yrityksen palveluksessa osana muuta työtä tai kokoaikaisena päivätyönä. Suuhygienisti käy esittelemässä laitteita tai tuotteita hammaslääkäreille, hammashoitajille, suuhyginisteille ja hammasteknikoille. Edustustyö voi painottua myös messuille ja tapahtumiin.

Miten suuhygienistiksi voi opiskella?

Suuhygienistit ovat korkeakoulutettuja suun terveydenhuollon ammattilaisia. Suuhygienistejä koulutetaan Suomessa ammattikorkeakouluissa neljällä paikkakunnalla.

Suuhygienistien koulutuspaikat

• Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsinki
• Turun ammattikorkeakoulu, Turku
• Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio
• Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulu

Suuhygienistejä on aikaisemmin koulutettu hammashoitajaksi valmistumisen jälkeen ensin erikoishammashoitajiksi vuoden erikoistumiskoulutuksessa. Tämän jälkeen nimike vaihtui hammashuoltajaksi, josta myöhemmin tuli nimitys suuhygienisti. Työelämässä olevat suuhygienistit edustavat kaikkia kolmea koulutuspohjaa.

Suuhygienistikoulutuksen vaatimukset

Opintojen esitietovaatimuksena on toisen asteen tutkinto ammatillisesta oppilaitoksesta, lukiosta tai vastaavasta. Opintoja järjestetään myös aikuiskoulutuksena ja monimuoto-opetuksena, jolloin useimmiten tulee olla käytynä lähihoitajan tutkinto ammatillisessa oppilaitoksessa erikoisalanan suun terveydenhoito (hammashoitaja). Opintoihin hakevan tulee olla perusterve.

Pääsykokeet ovat erilaiset eri ammattikorkeakouluissa. Yhdistävänä tekijänä pääsykokeissa on kartoittaa hakijan motivaatiota tutkinnon suorittamiseen sekä selvittää onko hakija sopiva hoitotyöhön.

Esimerkiksi Turun ammattikorkeakouluissa pääsykokeessa selvitetään sopivuutta psykologisilla testeillä, matemaattista- ja ongelmanratkaisutaitoa vaativilla kysymyksillä sekä psykologin haastattelulla.

Kuinka kauan opiskelu kestää?

Suuhygienistiksi opiskelu kestää tyypillisesti 3,5 vuotta, ja eri ammattikorkeakouluissa opinnot alkavat joko syyskuussa tai tammikuussa. Opintoihin haetaan kevään tai syksyn yhteishaussa.

Nykyisellä joustavalla opiskelulla opinnot voi suorittaa nopeammassa aikataulussa henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) mukaisesti. Henkilökohtainen opetussuunnitelma sovitaan ohjaavan opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa.

Suuhygienistiksi opiskelun laajuus on 210 opintopistettä, jossa yksi opintopiste vastaa 27 tuntia opiskelijan työpanosta. Osa opetuksesta tapahtuu lähiopetuksessa tai harjoittelupaikassa ja osa itsenäisenä opiskeluna, kuten tentteihin lukemisena.

Koulutuksen sisältö

Suuhygienistin koulutus koostuu perus-, ammatti- ja vapaasti valittavista opinnoista, harjoittelusta sekä opinnäytetyöstä. Ammattikorkeakoulut vastaavat itsenäisesti opintojen suunnittelusta ja toteutuksesta, joten opetus voi poiketa jonkin verran eri ammattikorkeakoulujen välillä.

Ammattikorkeakoulun tulee huolehtia, että valmistuvalla suuhygienistillä on valtakunnallisesti työelämän vaatima ydinosaaminen ja riittävä määrä suoritettuja opintoja.

Perusopinnot sisältävät kieliopintoja, yrittäjyyteen ja ammatilliseen kasvuun liittyviä opintoja. Nämä opinnot ovat tyypillisesti yhteisiä kaikille ammattikorkeakoulussa terveysalaa opiskeleville, kuten sairaanhoitajille ja bioanalyytikoille. Opinnot on jaettu kursseihin, joista jokaisesta saa opintopisteitä kurssin laajuuden mukaisesti.

Suuhygienistiksi opiskelu kestää noin 3,5 vuotta. Itsenäisen potilastyöskentelyn lisäksi opinnot antavat valmiuksia tiimityöskentelyyn, hoidon organisoimiseen, itsensä jatkuvaan kehittämiseen sekä yrittäjyyteen.

Ammattiopinnot sisältävät kaikki suuhygienistin ammattiin vaadittavat teoreettiset opinnot, joita harjoittelut täydentävät. Osa harjoittelusta suoritetaan jo valmistuneiden suuhygienistien opissa yritysmaailmassa tai julkisella sektorilla, osa koulujen klinikoilla ja osa luokkatilanteissa harjoittelemalla.

Vapaasti valittaviin opintoihin opiskelija voi valita haluamiaan kursseja. Ne voivat olla esimerkiksi kieliopintoja, terveysalalla suoritettuja kesätöitä tai liikunnallisia kursseja.

Opinnäytetyö on opinnot päättävä kirjallinen tutkielma. Sen tarkoituksena on osoittaa ja kehittää asiantuntijaosaamistasi suuhygienistin ammatissa. Tutkielman tekoa varten tarvittava osaaminen karttuu vähitellen opintojen aikana.

Osa opiskelusta on mahdollista suorittaa vaihto-opiskeluna yhteistyöoppilaitoksissa ympäri maailmaa. Kansainvälistymiseen panostetaan suuhygienistin tutkinnossa, sillä osa opetuksesta on oltava vieraalla kielellä.

Kliiniseen työhön liittyvät taidot

Suuhygienisti suunnittelee omalla vastuualueellaan tarvittavan hoitosuunnitelman, toteuttaa hoidon ja arvioi tehdyn hoidon vaikuttavuutta. Jos potilaalla on esimerkiksi korkea riski hampaiden reikiintymiselle, suuhygienisti suunnittelee hampaiden fluorauskäynnit esimerkiksi kuuden kuukauden välein ja arvioi onko käynneistä ollut hyötyä. Tarpeen mukaan suuhygienisti lähettää asiakkaan jatkotutkimuksiin tai -hoitoon.

Suuhygienisti osaa määrittää asiakkaan suun terveydentilan eli havaitsee suusta mahdolliset poikkeamat normaalissa terveydessä. Suuhygienistillä ei ole oikeutta diagnosoida sairauksia, mutta hän voivat seuloa asiakkaat mahdollista jatkohoitoa ajatellen. Tyypillisiä seulontatarkastuksia ovat hoidon tarpeen arvioinnit.

Suuhygienisti kykenee havaitsemaan yleisimpiä suun limakalvomuutoksia ja lähettää potilaan tarvittaessa jatkotutkimuksiin hammaslääkärin vastaanotolle. Hän osaa ottaa kliinisiä valokuvia suusta esimerkiksi suun limakalvomuutosten seurantaa varten. Suun ja hampaiden valokuvia voidaan ottaa myös hampaiden valkaisuhoitojen yhteydessä ennen hoitoa ja sen jälkeen sekä oikomishoitojen yhteydessä.

Suuhygienistillä on oikeus ottaa hammaslääkärin lähetteellä röntgenkuvia eli yksittäisiä pikkukuvia (intraoraaliröntgenkuvat) sekä koko leukojen röntgenkuvia (panoraamakuva).

Suuhygienistit voivat ottaa hammaslääkärin lähetteellä röntgenkuvia potilaista.

Hoitotoimenpiteiden kivun lievittämiseksi suuhygienisti saa käyttää puudutteita. Näitä ovat ikenen pintaan siveltävä pintapuudute sekä tavanomainen, neulalla hampaan viereen pistettävä puudutus (infiltraatiopuudutus). Pintapuudutetta käytetään pienemmissä hoidoissa ja puuduttavaa infiltraatiopuudutusta kivuliaammissa toimenpiteissä.

Suuhygienistin laajin erikoisala on iensairauksien ennaltaehkäisy, varhaishoito ja ylläpitohoito. Suuhygienisti ymmärtää näiden sairauksien syntymisen, etenemisen ja miten iensairaus saadaan paranemaan. Hän osaa käyttää hoitoon vaadittavia laitteita ja välineitä oikein ja osaa tarvittaessa ottaa mikrobiologisen näytteen ientaskusta.

Suuhygienisti voi ottaa osaa oikomishoidon toimenpiteisiin. Hän osaa määrittää purennan, tuntee yleisimmät purennan poikkeamat ja osaa lähettää tarvittaessa jatkohoitoon. Suuhygienisti osaa kiinnittää suuhun kiinteät oikomiskojeet, toteuttaa hammaslääkärin tai oikojahammaslääkärin määrittämiä välivaiheita ja purkaa oikomiskojeet.

Suuhygienisti osaa puremalihasten rentouttamiseen soveltuvan hieronnan sekä osaa ohjata jumppaliikkeitä kipeytyneille lihaksille. Kirurgisessa työskentelyssä hän hallitsee sen eri vaiheet ja osaa puhtaan työskentelyn leikkaussalissa.

Suuhygienisti osaa tunnistaa ja ottaa huomioon hoidossaan suuhun tehtyjä proteettisia töitä, kuten hammasimplantteja tai hammaskruunuja.

Suuhygienisti osaa toimia ensiaputilanteissa, ja osaa suojata lohjenneen hampaan esimerkiksi väliaikaisella paikalla.

Osa suuhygienisteistä on suorittanut rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden kurssit ammattikorkeakouluopinnoissaan. Näistä järjestetään myös lisäkoulutusta.

Vastaanoton toimintaan liittyvä osaaminen

Suuhygienisti ymmärtää potilasturvallisuuden merkityksen työssään ja hallitsee käyttämiensä laitteiden ja materiaalien asianmukaisen käytön. Suuhygienisti huolehtii vastaanoton toimintavalmiudesta ja aseptiikasta, jotta hoito on kaikille turvallista.

Suuhygienisti osaa käyttää tarvitsemiaan potilastietojärjestelmiä ja hallitsee potilastietojen kirjaamiseen tarvittavat tiedot. Tämän ansiosta tiedot ovat hänen itsensä ja muiden hoitoon osallistuvien käytettävissä. Hyvin tehdyt kirjaukset potilastietojärjestelmään helpottavat kaikkien hoitoon osallistuvien työtä.

Suuhygienisti tiedostaa yksilöiden ja yhteisöjen suun terveyden erityistarpeet. Suuhygienisti kohtelee jokaista potilasta yksilönä.

Vuorovaikutukseen ja viestintään liittyvä osaaminen

Suuhygienisti ymmärtää vastuunsa ja tehtävänsä osana terveydenhuoltoa. Hän osaa ennakoida muutoksia suun terveydenhuollossa, arvioi sen merkitystä ja kehittää omaa osaamistaan sen mukaisesti. Suuhygienistin antama hoito perustuu aina hoitosuosituksiin, tutkimusnäyttöön ja kliiniseen kokemukseen.

Suuhygienisti tuntee muiden terveysalan ammattilaisten toimintaa ja hänellä on tarvittavat viestintä- ja vuorovaikutustaidot moniammatilliseen yhteistyöhön.

Tutkimukseen, kehitykseen ja johtamiseen liittyvä osaaminen

Suuhygienistillä on koulutuksensa puolesta valmiudet toimia lähiesimiestehtävissä, työntekijänä ja yrittäjänä. Hän osaa tehdä töitä tiimissä, johtaa ja koordinoida. Monet suuhygienistit toimivat hoitohenkilöstön esimiehinä vastaanotoilla.

Suuhygienistillä on perusvalmiudet tehdä tutkimusta, osallistua projekteihin tai kehittämistyöhankkeisiin. Hän osaa arvioida työtään kriittisesti ja kehittää työn laatua. Suuhygienistillä on riittävä kielitaito kansainväliseen toimintaan ja tuntee alaansa kansainvälisesti. Koulutukseen kuuluvat suomen, ruotsin ja englannin opintokokonaisuudet.

Jatko-opinnot

Suuhygienistin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulussa voi jatkaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) parissa ja yliopistossa maisteriopintoihin. Joissain maisteriopinnoissa vaaditaan niin sanottuja siltaopintoja ennen maisterivaihetta, jotka tulee suorittaa.

Suun terveydenhuollon alalla järjestetään paljon lisäkoulutusta eri hammaslääketieteen aloilla. Esimerkiksi oikomishoitoon voi erikoistua erikseen järjestettävillä koulutuksilla.

Suuhygienistin palkka

Työehtosopimuksissa suuhygienistin palkan suuruus vaihtelee, samoin kuin loman pituus ja lomarahan suuruus. Työehtosopimusten mukainen suuhygienistin palkka noin 2300 €/kk. Todelliset palkat ovat noin 2400-3000 € kuukaudessa.

Suuhygienistin palkan jakautumisen vaihtoehdot

• työehtosopimuksen mukainen palkka
• työehtosopimuksen mukainen palkka ja henkilökohtainen lisä
• työehtosopimuksen mukainen palkka ja toimenpidepalkkiot
• toimenpidepalkkiopohjainen palkka.

Palkan suuruus riippuu työnantajasta ja työehtosopimuksesta.

Yleisimmät Suomessa käytettävät työehtosopimukset

• Kuntasektorin työehtosopimus KVTES
• Terveyspalvelualan työehtosopimus
• Hammaslääkäriliiton ja Tehy ry:n välinen työehtosopimus
• Plusterveys Oy:n ja Tehy ry:n välinen työehtosopimus

Näiden lisäksi palkkaus voidaan sopia paikallisella sopimuksella suuhygienistin ja työnantajan välillä. Tämä on käytössä monesti pienemmissä yrityksissä.

Suuhygienistin palkkaan kuuluu lisäksi mahdolliset henkilökohtaiset lisät sekä kokemuslisät. Lisäksi ilta- ja viikonlopputyöstä maksetaan erikseen korotettua palkkaa.

Toimenpidepalkkiot ovat käytössä muutamissa kunnissa ja yrityksissä. Niiden suuruus ja määräytyminen ovat tapauskohtaista.

Ammatinharjoittajina toimivien suuhygienistien tulot perustuvat potilaslaskutukseen, esimerkiksi 30–60 % liikevaihdosta.

Lisätietoa aiheesta

• Hammashoitajan koulutus, palkka ja tehtävät
• Hammasteknikon koulutus
• Hammaslääkärin koulutus
• Kokemuksia implanteista
• Hammaslaminaatit